Erkkari + Lahti RN

Näyttelyviikonloppu takanapäin. Silmät tuntuu painavan tonnin ja hartioita polttelee. Kesän eka aurinkoinen näyttely takana ja jo mä oon palanut (tyypillistä). Nää kaksi päivää on ollut aikamoista hulinaa. Hauskaa kuitenkin oli. Kiitos vielä Tiialle matkaseurasta.

Launtaiaamuna lähin kello 6. hakemaan meiän kaimakoirakkoa (emännän nimi on siis myöskin Tiia ja koiran nimi on myöskin Luna). Sitten me Tiiat ja Lunat ja yksi Panda lähettiin ajamaan kohti Jämsää. Meiltä meni suunnistus aika hyvin. Yhessä kohassa missattiin vaan liittymä ja sitten ajeltiinkin jotain pikkuteitä jonkin matkaa :D Perille päästiin kuitenkin ajoissa viemään kiertopalkintoja ja arpajaisvoittoja.

japseja auto täynnä :D

Perillä selvisi aika äkkiä, että päivä tulisi olemaan sateinen. Märän asfalttialueen reunalle oli pystytetty jo iso rivi kasvattajien näyttelytelttoja. Mua pikkasen hävetti mennä sinne viereen meiän tavallisen teltan kanssa. Teltta kuitenkin lopulta koitui meidän pelastukseksi, kun saatiin koirat sinne märältä turvaan. Emännät taas saivat kastua kehän reunalla seistessä.

Japsilenkkikaveriporukalla oli aika yhtenäinen päivä tulosten osalta. Ensin junnu-uroksissa Milo sai EH:n ja sijoittui kolmanneksi luokassaan. Suvi oli ekaa kertaa Milon kanssa näyttelyssä ja hienosti siis meni. Sitten oli vuorossa Martti nuortenluokassa ja sieltäkin napsasti EH ja luokan toinen sija. Eddiekin nappasi avoimesta sinisen nauhan ja oli luokkansa 4.s. Tytöistä taas Panda sai nuorissa EH:n ja molemmat Lunat avoimessa EH:n. Eli EH:ta sateli.

Milo

Martti

Eddie

Panda ei tuntunut oikein olevan tuomarin tyyppiä. Oisi pitänyt olla parempi pigmentti, parempi turkki ja vankempi luusto. Myös takaliikkeet olivat kuulemma ahtaat tällä kertaa. Se tosin saattoi johtua sateesta. Panda ei tykkää kastua. Käytöstä ja luonnetta tosin kehuttiin ja siitä olin erittäin onnellinen. Riiviöstä on kasvamassa aikuinen nainen <3 Se muuten myös käyttäytyi tosi nätisti koko päivän Tiian Lunaa kohtaan!

Luna vaihtopenkillä

Lunan kohdalla taas koin suuren järkytyksen, kun se kimpaantui tuomarin kosketuksesta ja uhkasi tuomarin kättä. Ei kyllä purrut, mutta olin ihan ymmälläni, että mikä sille tuli. Luna on kiertänyt nyt kymmenisen näyttelyä ja varmasti yhtä monta mätsäriä, eikä ikinä se oo käyttäytynyt noin. Tätä puitiinkin sitten huolella monen ihmisen kanssa ja vaihtoehtoja oli muutama. Ensiksikin ajattelin, että se johtui juoksujen loppumisesta. Että se ei tykännyt sen takapään hipelöinnistä, mutta en usko sitä. Sitten ajattelin, että siellä on joku kipupiste.  Donorei-kasvattaja Nina kokeilikin Lunan selkää ja Luna silloin ärähti myös kosketuksesta. Päädyttiin siihen,  että jokin sielä nyt on jumissa, ja pahasti. (Kerron myöhempänä lisää tästä aiheesta vielä). Tuomari kyllä muuten tuntui tykkäävän Lunasta, mutta liikkeet (ylläripylläri) eivät olleet mieleen. Minun esittämistä taas oli arvostelussa kehuttu :) Ja oli siellä runsaasti muutakin hyvää löydetty koirasta.

ROP Saarnion Nozomi & VSP Ejimechan

Virallisten luokkien jälkeen oli vuorossa jälkeläisryhmät. Luna ja Panda osallistuivat taas isänsä Oton jälkeläisryhmään. Tiia esitti Lunan tällä kertaa ja nyt meillä menikin aika hienosti. Meidät valittiin kakkoseksi viiden ryhmän joukosta :) On se Otto tainnut periyttää jälkeläisilleen jotain muutakin kuin niitä pinkkejä nenuja ;)

Lopuksi vielä minun Luna ja Tiian Luna osallistuivat parikilpailuun. Mulla ei oo vieläkään mitään hajua, että pitääkö siellä olla mahdollisimman samannäköset koirat, vai pitääkö koirien esiintyä mahdollisimman hyvin yhdessä. Pari minuuttia kerkesin vaan harjotella, ja tällä kertaa se riitti 5:lle sijalle. Ryhmiä oli yhteensä 7, joten ei me ihan huonoimpia oltu :D

Pariluokan kuvasatoa

Pitkän päivän päätteeksi pohdittiin vielä Lunan käytöstä ja lupasin harkita tarkkaan Lunan seuraavan päivän näyttelyyn osallistumista. Kotona käpelöin koiran läpikotaisin läpi ja en saanut minkäänlaista kipureaktiota mistään kohtaa koiraa. Mun oli pakko käyttää "kilauta kaverille"-kortti ja kysyä Lunan kasvattajan Mirjan mielipidettä asiaan. Mirja oli sitä mieltä, että voidaan mennä kisaamaan, kunhan Luna vaan sen jälkeen saa levätä kunolla. Tämä tarkoittaa ainakin taukoa agilitystä meidän kohdalla.

Sunnuntaina heräsinkin huomattavasti pirteämpänä hyvin nukutun yön jälkeen. Sääkin näytti paljon paremmalta, kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa näyttelyyn lähtikin vaan molemmat Lunat. Panda jäi surusilmin kotiin odottamaan. Se olisi niin kovasti halunnut tulla myös mukaan.

Lahteen olikin mukavan lyhyt matka. Ennen kehää laitettiin taas kaikki kopeloimaan koiraa, eikä sitä tuntunut sattuvan mihinkään. Oltiin hieman ihmeissämme, että mikähän sillä nyt sitten edellisenä päivänä oli. No liikkeet sillä on ollut nyt vähän aikaa sen verran jumissa, että joka tapauksessa hierontaan koira on menossa. Ja hieronnassa ruvetaan nyt käymään muutenkin säännöllisesti.

Tuomari oli lepsulla tuulella ja kaikki 14 japaninpystykorvaa saivat ERI:n. Lunan vuoro tuli kamalan nopeasti ja toivoin todella, että se osaisi nyt käyttäytyä. No käpälöinti ei haitannut tällä kertaa, mutta nyt neiti päätti, että sen hampaita ei katota. Voi että olin pettynyt ja surullinen. Miten voi koira yhtäkkiä alkaa pelkäämään pöydällä käsittelyä? Olin jo valmis nostamaan koiran pöydältä ja lähtemään kotiin, mutta onneksi tuomari antoi minun näyttää hampaat itse ja kehotti harjoittelemaan hampaiden näyttöä. Kuinkahan monta miljoonaa kertaa tuolta on katsottu hampaat ilman ongelmia tätä ennen? No ERI tosiaan kuitenkin saatiin ja kilpailuluokassakin sijoituttiin ykköseksi. Luna oli ainoa SA:n saanut avoimessa luokassa.

PN-kehässä oli vastassa nuortenluokan narttu, 2 valiota ja 2 vetskua. Luna kipitti itsensä kolmanneksi, mikä tarkoitti sitä, että serti olisi meidän, ja se taas tietenkin sitä, että minun ihana valkoinen halipallero valioitui Suomen muotovalioksi! Oon kyllä niin iloinen ja onnellinen <3 Ihanaa, kun ensimmäinen oma koira, jonka on pennusta itse opettanut ja kouluttanut, saavuttaa jotain näin hienoa. Kasvattaja-Mirjakin on varmasti yhtä onnellinen kuin minä :)

Onnellinen muotovalio

Tässä kuvassa se näyttää ylpeeltä saavutuksistaan :)

Taisin viimein myös tajuta, että mistä Luna sen pöydällä käsittelykammon on saanut. Käytiin keväällä eläinlääkärissä ja lääkäri survoi Lunan pyllyyn kaksi piikkiä ja Luna säikähti tätä kunnolla. Se oikein parahti tuskasta molempien kohdalla. Kehän jälkeen moni ihminen käpälöi Lunaa pöydällä ja maassa ja sörkki sitä suuhun, mutta ketään kohtaan se ei käyttäytynyt vihamielisesti. Höh... tosi ikävää tämmönen, mutta en tajua, että mistä muusta se voisi johtua. Hierontaan tosiaan mennään jokatapauksessa ja pöytäkäytös treenataan kuntoon ennen valioluokan korkkaamista. Eläinlääkäriasema menee myös todellakin vaihtoon :(

En anna tän kuitenkaan pilata mun ja Lunan voitonjuhlia. Tuore neiti Suomen muotovalio nukkuu prinsessan unta meiän sängyssä. Yleensä sillä on vielä pää tyynyllä, tällä kertaa ei :) Onnitteluita on sadellut ja oon niin liikuttunut, että ihmiset jaksaa onnitella ja jakaa meidän kanssa tän ilosen päivän! Ihanaa n_n

Loppuun vielä kuva parivaljakosta Luna&Luna