Terveystuloksia ja Pandan ekat möllikisat pitkään aikaan

Luna ja Panda edustaa Miss kakkaturkki-kilpailussa (ja kyllä, joutuivat pesulle tän jälkeen :D)

Käytiin nyt sitten viime viikolla Lunan ja Pandan kanssa Mevetissä uusinta silmä- ja polvitarkeissa. Ekana tutkittiin Lunan silmät, ja kohta 7-vuotiaalla rouvasjapsilla oli silmät edelleen terveet. Seuraavana lääkäri kurkkasi Pandan silmiä. Pandan kohtaloa olin tietenkin jännittänyt kovasti etukäteen, koska sen silmäsairausdiagnoosista (Pandalla on siis todettu lievä lasiaisen rappeuma) oli nyt kulunut 2 vuotta. Pelotti että sairaus näyttäisi jotakin etenemisen merkkejä. Onneksi sellaista ei kuitenkaan näkynyt, melkein päinvastoin. Lääkäri oli sitä mieltä, että rappeumaa on niin vähän ettei se ole voinut ainakaan lisääntyä. Hän ei olisi sitä kuulemma edes välttämättä merkannut paperiin, mutta jos sitä ei siihen olisi laitettu, asia olisi edennyt kennelliiton paneeliin, ja siellä sitä oli syynätty niin tarkkaan, että lopulta sieltä olisi varmaan kuitenkin jotain pientä löytynyt. En ite oikein tiennyt, että miten tähän pitäisi suhtautua. Ainakin kivi vierähti sydämeltä, kun ei enää tartte niin tosissaan pelkää sairauden etenemistä. Oman mielenrauhan takia käydään varmaan vielä muutaman vuoden välein kuitenkin testeissä.

Polvien kohdalla osasin odottaa, että ne olisivat jonkin verran menneet huonompaan suuntaan. Oma eläinlääkäri tutki viime kesänä ne epävirallisesti rokotuksen yhteydessä ja huomautti asiasta. Lunan polvet oli 2-vuotiaana 0/0 ja nyt (melkein) 7-vuotiaana 1/1. Pandalla myös aiemmin nollat ja nyt 1/0. Eli polvia nyt tarkkaillaan, ja jos rupee oireilemaan mitenkään, niin sitten palataan asiaan. Agilityä jatketaan vielä, mutta ihan koirien ehdoilla toki. Onneksi ei ole polvet mitenkään vaivanneet kumpaakaan.

Sitten vähän kevyempiin aiheisiin. Päästiin nimittäin Pandan kanssa pitkän tauon jälkeen aloittamaan taas kisaaminen. Rehellisesti sanoen, en ees muista koska ollaan viimeiksi oltu kisoissa. Varmaan viime kesänä tai syksynä. No nyt oli kisat Taitoa tassuihin-koirakoulun tiloissa, ja sinnehän me lähettiin harjoittelemaan kisatilanteita. Tehtiin kaksi starttia, molemmilta tuli nolla. Meidän sijotus oli 7/15 :)

Rata oli melkoisen helppo, ja koirakoulun kenttä tosi pikkuruinen, mutta tärkeetä kokemusta saatiin kisatilanteesta jokatapauksessa. Ainoo missä jäi radalla parantamisen varaa oli A-aste. Panda jäi kuikuilemaan kummallakin kerralla A:n harjalle hetkeksi, eikä ottanut kunnolla pysähdyskontaktia alastulossa. No virheettömästi se meni jokatapauksessa, niin en jäänyt pilaamaan kisaamisen iloa kaverilta ottamalla uudestaan. Pääasia, että koira kulki ja nautti tekemisestä. Kontakteja keretään vielä hinkkaa, jos joskus päästään keinukammosta ylitse.

Keinukammosta päästäänkin sitten keinun treenaamiseen. Laitan molemmista tän päivän parhaan keinun alle. Jos saan videot tässä toimimaan. Hallissa keinu menee paljon aremmin vielä, kuin tää oman pihan keinu. Veikkaan että hallissa tyttöjä jännittää keinun kolina. Omalla pihalla pehmeellä alustalla keinu ei juurikaan kolise.

Maaliskisat

Eilen käytiin Lunan kanssa juoksemassa kauden toka startti hyppyradalla. Kisat oli (jälleen kerran) oman seuran järjestämät. Kilpailijoita oli ilmottautunut hyppyradalle kymmenen. Itellä oli hieman epätoivonen olo nyt kisaamisen suhteen. Tuntuu, että vaikka treeneissä osataan kaikki hyvin, ja ykkösten ratojen pitäisi olla meille ihan pala kakkua, niin silti aina radalla joku osa levähtää.

Oon miettinyt, että mikä nyt on pielessä. Isoin syy on ehkä ollut sopivan vireystason löytäminen koiralle. Luna on ollut joko ihan flegmaattinen (harvoin onneksi enää), tai sitten aivan ylitsevuotavan innoissaan, jolloin keskittymisestä ei oo tullut mitään. Sille tekis selvästi hyvää se, että päästäisiin kisaamaan vaikka 2-3 rataa kerrallaan, mutta harmittavasti keinun takia voidaan kisata aina vaan se yksi rata päivässä. Silloin tuntuu, että se ainoa yritys menee helposti vähän turhan innokkaasti. Sitten kun lähetään Lunan kanssa kisapaikalta pois, se jää vielä kuikuilemaan hallin suuntaa, että tässäkö tää nyt oikeesti oli.

Palataan vielä eiliseen. Tuomari Petteri Kerminen oli tehnyt hyvin virtaviivaisen hyppyradan ykkösille. Rata vaikutti muuten suhteellisen helpolta, mutta etenemä (3,1m/s), oli meille aika kova. Lisäksi radalla oli pussi, jonka suoritus tulisi olemaan iso kysymysmerkki meille.

Radalla heti kolmantena esteenä oli kepit. Jätin Lunalle paljon tilaa sisäänmenon hakemiseen, mutta jotenkin se ajautui kuitekin keppien väärällä puolelle. Tästä siis kielto heti alkuun. Sain sen sitten pyöräytettyy oikeelle puolelle, ja pujottelu lähti käyntiin. Jossain välissä keskittyminen kuitenkin herpaantui ja yksi keppiväli jäi vielä välistä (tästä siis vielä vitonen lisää). Korjasin välin, ja sitten lähettiin täysillä jatkamaan matkaa.
 

Kuva: Emeliina Tähtinen

Loppurata meni mun mielestä tosi kivasti, saatiin tosi hyvä vauhti tekemiseen, ja mä ohjasin paljon paremmin ja rennommin kun yleensä kisoissa, En jäänyt turhaan varmistelemaan, mutta en myöskään hosunut liikaa. Pussiinkin Luna pujahti tosi kivasti, pikkasen se empi pussin sisällä, mutta onneksi pian pieni valkoinen pää kurkkasikin jo pussin sisältä. Viimeiksi kun meillä oli kisoissa pussi radalla, sen suorittamiseen meni ehkä 20s, Nyt meni ehkä arviolta 4 sekuntia, eli parannusta oli jo huimasti.

Loppusuoraa kun lähettiin juoksemaan, niin yleisöstä treenikaveri Riitta huusi, että Tiia nyt vauhdilla! Ja siitä sitten ite jotenkin heräsin, että nyt päästään maaliin tasan niin nopeesti, kun ite pystyn juoksemaan. Siinä sitten pingottiin kovaa, ja keppiselkkauksesta huolimatta kellotettiin aika kova aika, 42,82s, kun ihanneaika oli 41s. Eli vajaa 2 sekuntia vain yliaikaa. Uskon, että jos kepeillä ei ois ollu ongelmia, niin meillä ois ollut hyvät mahikset päästä ihanneajan sisällä maaliin :) Tosta tuli kyllä tosi kiva fiilis, koska ennen meidän suurin ongelma on ollut juuri tuo nopeus. Mukavaa, jos yksi ongelma alkaa pikkahiljaa ratketa.

Lopullinen tulos siis +11,82 ja kuudes sija. Tavoitteena oli tehdä tulos, ja se tehtiinkin. Ensi kerralla lähetään tekemään vielä parempaa tulosta :) Harmi, että juoksukausi sekoittaa nyt taas kisaamisen, mutta ainakin keretään treenata ongelmakohtia vielä (lähinnä siis keppejä).

Japsitapaamisia

Viime viikkoina ollaan kunnostauduttu pk-seudun japsien kanssa ja järjestetty kaksi tapaamista.

18.2 Emma järjesti meille koirauimalatapaamisen Petbrossilla Nurmijärvellä. Mukaan pääsi 10 huiskua omistajineen. Meillä oli mukana niin ensikertalaisia kuin kokeneita uimareitakin. Luna ja Panda oli tokaa kertaa koirauimalassa uimassa. Panda ei innostunut uimisesta ollenkaan, se ei osaa oikein rentoua altaassa, ja sen uimatyyli on ihan hukassa. Sovittiinkin sen kanssa, ettei sen enää tartte tulla mukaan uimaan. Luna taas oli tuttuun tapaansa oikea uimapeto. En laittanut sille edes pelastusliivejä, ja hyvin meni ilmankin :) Lunan kanssa mennään varmasti vielä uudestaankin kokeilemaan.

Onks jo meiän vuoro?

Kun kaikki japsit olivat uineet ja omistajat olivat kuivanneet ne, päästiin yläkertaan herkkujen ääreen. Emma oli järjestänyt meille kahvia ja omenapiirakkaa, ja me kaikki tuotiin vielä nyyttärimeiningillä syömistä. Oli tosi hauska nähdä kaikkia, ja kattoa miten erilailla koirat reagoivat uimiseen. Toivottavasti käydään vielä toisenkin kerran porukalla uimassa.

Luna ja Panda pääs isoon altaaseen uimaan

Koko 10 japsin porukka

26.2 käytiin japsilenkillä Viikissä. Mukana oli 14 japsia, ja 18 omistajaa, En koita nyt ees yrittää nimetä kaikkia japseja, kun oli niin monta mukana, Mutta oli kiva, että niin monta uuttakin koiraa omitajineen olivat päässeet mukaan. Panda kiusasi muita viime kerralla kun oltiin lenkillä, niin nyt se ei päässyt mukaan. Luna sen sijaan nautti selvästi lenkistä. ja löysi jopa leikkikaverin nuoresta Pandasta (meidän Pandan uroskaima).

Mun lempparikuva lenkiltä. Kivasti korustuu ison uroksen ja pienen nartun kontrasti (Lilla ja Panda?)

Tohinaa oli

Tiian Ella leikkimässä poikien kanssa

Meidän Luna noutaa lumipalloja

Osma ja Lilla

Yona

Sunnuntaina päästään taas Lunan kanssa kisaamaan agilityssä. Itellä on vähän semmonen olo, että saa nähä mitä tästä taas tulee, mutta ei se mitään :D Mennään yrittämään. Lauantaina taas oon töissä kolmosluokan kisoissa.

Lisäksi mun pitäis varata tytöille uusinta silmä- ja polvitarkkiaika, mutta jotenkin kauheen vaikee päättää kenelle eläinlääkärille veisin ne. Kauheesti jännittää tuloksetkin. Varsinkin Pandan silmät, ettei sairaus vaan oo edennyt huonoon suuntaan.

Talven kuulumisia

 Voi apua, multa on jäänyt tää blogin päivitys ihan retuperälle. Ei olla kuitenkaan vaivuttu täysin talviunille koirien kanssa kuitenkaan. Kummankin kanssa ollaan talven yli jatkettu agilityn treenaamista meidän omissa ohjatuissa ryhmissä. Aluksi tuntui kauheen raskaalta noi meidän "yövuorot" (treenataan siis parittomien viikkojen ti ja to kello 21-22), varsinkin kun seuraavana aamuna herätys töihin saattaa olla kello 05. Yllättävän hyvin näitä on kuitenkin jaksanut, ja onneksi kesäkausikin siintää jo näkyvissä muutaman kuukauden päässä.

Pandan kanssa ei olla oikein päästy minnekään kisamaaan, koska sopivia möllejä ei ole oikein ollut näin talviaikaan. Kova hinku meillä kyllä ois päästä jonnekin kokeilemaan. Meidän tän uuden vuoden tavoitteisiin kuuluu myös virallisten agilitykisojen korkkaus! Kepit ovat alkaneet viimein sujumaan (tosin hitaasti ja rauhallisesti), mutta jotenkin kummiskin. Niille kaivattaisiin pikkuisen vielä lisää varmuutta, niin sitten uskalletaan ilmottaa ittemme ekoihin kisoihin hyppikselle. Ja hyppikselle siis siksi, että keinu on vielä(kin) kovin epävarma. Meiän oman pihan keinu menee jo aika kivasti. Keinun liike jännittää, mutta ylitse päästään namien ja kehujen voimalla jo tosi paljon paremmin, kuin esim. vielä viime keväänä.

Kuva vuoden vikoista kisoista (Teemu Rytsy)

Lunan kanssa ollaan jatkettu hieman aktiivisemmin kisaamista. Viime vuonna käytiin juoksemassa meiän oma ennätys, 6 starttia. Hylsyjäkin tuli ennätysmäärä, mikä aluksi harmitti aika paljon. Nyt oon kyllä kääntänyt asian mielessä niin, että ei me mitään tuloksiakaan saada, jos ei olla valmiita ottamaan riskejä. Tänä vuonna koitetaan rikkoa vielä toi kuudenkin startin määrä. ja käydä kisaamassa vielä ahkerammin (kuus starttia ei ehkä monelle oo paljon, mutta ite oon aikasemmin ollut tosi arka ilmottamaan meitä kisoihin, niin nyt koitetaan saada sitä kisaamista rutiinin omaisemmaksi).

Viime päivitykseen mennessä oltiin kisattu 4 kisaa. Sen jälkeen käytiin vielä kahdissa oman seuran kisoista. Ekat meni tosi kivasti, voitettiin hyppyrata yliaikanollalla (kilpailijoita oli 9), Tokalta taas tuli hylsy (ite olin kipeenä, eikä ois ehkä kannattanu ees lähtee kisaamaan, en malttanu jäädä kuitenkaan kotiin, kun olin lupautunut vielä illaksi talkoohommiin).

Viime viikonloppuna päästiin taas aloittamaan vuoden 2017 kilpailut. Luna oli kamalan innoissaan. Se haukahteli ja riehui ympäriinsä, jo ennen kun päästiin radalle. En tiiä lähetinkö sen matkaan jotenkin yllättäen, mutta se onnistui (ekaa kertaa ikinä) pudottamaan riman heti ekalta hypyltä. Siinä meni vähän kummaltakin pasmat sekasin, mutta tehtiin tosi hyvää rataa kuitenkin kepeille asti. Sisääntulo meni hyvin, ja kepitkin sujui hyvin kunnes puolessa välissä Luna pysähtyi täysin. Ite rupesin tietenkin miettimään, että ei kai se vaan satuttanut itteään siinä riman pudotessa, mutta ilmeisesti rouvan riehakkaaseen mielentilaan ei nyt vaan sopinut tylsä pujottelu. Onneksi se suostui kuitenkin pienimuotoisen houkuttelun jälkeen jatkamaan pujottelua. Toinen vitonen tuli kuitenkin tosta keppilakosta, tai olisi tullut jos ei olisi onnituttu kämmäämään vielä viimeistä hyppyä. Luna kiersi sen, ja sitten pääsi hyppäämään vielä väärään suuntaan. No onneksi ei nyt mikään nollarata ollut muutenkaan tulossa :D Ei tää nyt onneksi ollut mikään ihan kamala kisavuoden alku. Tästä lähetään sitten maaliskuussa parantamaan (tälle kuulle ei enää löytynyt sopivia kilpailuja, vaikka ois kauheesti tehnyt mieli heti lähtee jonnekin yrittää uusiksi).

Agilityjuttujen lisäksi ollaan käyty joulukuussa japsilenkillä Haltialassa. Sitten me käytiin Tiian kanssa Helsinki Winner-näyttelyssä turisteina ihastelemassa kauniita japseja. Lisäksi Lunalla kipeyty hammas, ja se jouduttiin poistamaan kokonaan, koska se oli lohjennut. Onneksi kaikki meni hyvin, ja pieni potilas toipui nopeasti operaatiosta.
 

Joulukuun japsilenkin jälkeen poseerausta

Tästä tuli nyt tällänen agilitypainotteinen postaus, mutta tuntuu että agility on kyllä ihan se ykkösjuttu nyt mun ja koirien kanssa :) Seuraavan kerran ehkä jotain muitakin juttuja sitten. Kaikkea ois nimittäin vielä suunnittella :)

Japsien syysretkellä + agilitykuulumisia

Pieni osa lenkkeilijöistä

Pandan kanssa osallistuttiin parisen viikkoa sitten japsien syysretkelle, joka lähti Espoon Viikistä. Meillä oli mukana ennätykselliset 16 japaninpystykorvaa! Narttuja oli Pandan lisäksi, Tiian Luna & Ella, Mitzu ja pikkuinen Lilla, Minja, Nova ja Emiko. Uroksia Osma, Milo, Nörri, Bentley, Peetu, Urho, Nougat ja Gizmo. Joku lenkkeilijä varmisti, että eiväthän nämä kaikki oli saman henkilön koiria :D Ei sentään onneksi. Lisäsin muutaman kuvan tähän yhteyteen, mutta loput löytyy sitten täältä.

Juomatauko

Tiian Ella ja Luna

Nova oli ensi kertaa mukana pk-seudun japsilenkillä

Peetu ja Panda

Panda juoksentelee Lunan kanssa

 Lunan kanssa kisattiin nyt tauon jälkeen yhteensä 4 kisaa suht huonolla menestyksellä, Itelle teki kyllä hyvää saada kisaaminen rutiininomaiseksi. Jännitys selvästi karisi kisaamisen myötä. Kun neljästä kisasta kolmesta napsahti hylsy, niin päätin, että nyt pidetään kyllä taas taukoa (yhdestä yliaikavitonen ja sijotuttiin kolmanneksi). Sitten Lunalla alkoikin vielä sopivasti juoksut, joten taukoa on jokatapauksessa pidettävä.

Aika sekava fiilis jäi siitä, että mikä nyt on pielessä tällä hetkellä. Eka kisa meni lähinnä oman jännityksen piikkiin, tokassa koiralla ei ollut ollenkaan kisavirettä, kolmannessa taas sitä virettä oli ihan liikaa. Neljännessä pakka hajosi heti ekan putken väärään päähän, jonka jälkeen oltiin koiran kanssa ihan eri radoilla.

Positiivisenä juttuna voisin sanoa, että kepit alkoi vikalla radalla jo sujua aika hienosti (vaikka muuten se rata olikin aika kauhea), Vireen puutekin oli onneksi vain yhden radan juttu, haasteena meillä on sitten se miten saadaan pidettyä vire sopivana, mutta kuitenkin niin ettei pakka keitä ihan yli.

Tänään lenkin jälkeen oltiin tyytyväisiä

Lunan kanssa jatketaan nyt talvikausikin Essin ryhmässä, Oon ollut tosi tyytyväinen meidän ryhmään. Meillä on kiva ja aktiivinen porukka, sekä tarpeeksi tiukka koutsi, joka ei päästä meitä liian helpolla.

Panda aloitti viime viikolla ihan uudessa ryhmässä, josta siis yhdet treenit takana. Mielenkiinnolla odotan, että mitä uutta annettavaa uudella kouluttajalla on meille. Ekalla kerralla puhuttiin ainakin kaukopalkan lisäämisestä, ja irtoomisen harjoittelusta muutenkin. Irtoominen onkin meille aika haastava paikka, joten lisätreenistä sen suhteen ei varmasti ole ainakaan haittaa.

Kisatauko loppui!

Laitoin heti alkuun pari kuvaa heinäkuiselta japsilenkiltä. Ekassa Luna juoksentelee innoissaan Haltialan pelloilla, ja toisessa kerätään koiria ryhmäkuvaan. Meillä oli ennätykselliset 12 japsia mukana lenkillä! Toivottavasti syksyllä, ja talvellakin päästään lenkkeilemään isolla porukalla.

5.8 Oltiin toisissa tukiepiksissä kisaamassa. Panda osallistui mölliradalle. Ekalta radalta 10vp väärästä esteestä (pääsi livahtamaan putken väärään päähän). Tokalta radalta taisteltiin nolla. Ekalla radalla kontaktit toimi tosi hienosti, mutta tokalla lähti lipsumaan (mietin että ois voinu palkkaa toisella kertaa). Tällä kertaa nolla ei riittänyt palkinnoille, mutta paljon paremmin meni jo kuin edellisellä kerralla.

Satu Tuominen oli ottanut Pandasta hienoja kuvia. Niitä tässä alla.

Tälläkin kertaa kisaavielle oli valittavana myös hyppyrata, joten Lunakin pääsi treenaamaan kisatilanteita. Rata oli meille tosi haastava. Kisoista on jo sen verran aikaa, etten enää ees muista mikä kaikki meni pieleen. Pussi oli ekalla kerralla tosi jännä (ei oltu tehty sitä varmasti yli vuoteen), ja siitä tuli ainakin kielto, sitten toinen taisi tulla kepeiltä ja yksi vielä jostain. Tokalta kierrokselta saatiin taisteltua tulos. Koiraa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, ja mä sain innostaa ja tsempata sitä ihan täysillä :D Ainoo kielto tuli renkaalta, jonka Luna jostain syystä päätti hyppää sivusta. Jopa kepit saatiin tehtyä (joskis tooooodella hitaasti). Lopullinen tulos oli 5vp ja joku 40s yliaikaa :,D Radalta tuli mineille kuitenkin vain kaksi tulosta, joten päästiin kuitenkin palkinnoille. Ohjaajan tsemppaaminenkaan ei jäänyt huomaamatta, ja saatiin myös stempparikoirakkopalkinto ^_^

Lunan hyppyradan ratapiirros

Palkintojen jaossa

Lunan palkintosaalis

Eilen päästiinkin sitten viimein päättämään kisatauoko virallisten kisojen osalta. Melkein 10kk olikin kerennyt tulla taukoa. Kepit oli talven jäljiltä niin huonolla mallilla, ettei kisoihin ollut asiaa. Osallistuttiin oman seuran kisoihin hyppyradalle. Itellä oli aika kova jännitys päällä pitkän tauon jäljiltä. Jännitin myös säätä, koska oli aika kuuma ja aurinkoinen keli, ja ajattelin sen vaikuttavan Lunan vireeseen. Koitettiin pitää virettä yllä siten, että tehtiin pieniä leikkipätkiä aina silloin tällöin omaa vuoroa odotellessa.

Kun päästiin viimein starttaamaan niin radan alku meni aika haparoiden ja varovasti. Jännitin keppejä kovasti, ja jäin ite turhan lähelle keppien sisäänmenoa ja Luna pääsi livahtamaan siitä ohi (tästä siis vitonen). Sitten kun sain Lunan kepeille sisään, niin ne menikin varsin mallikkaasti! Sitten lähettiin jatkamaan rataa, ja kaikki meni aika hyvin kunnes onnistuttiin ohittamaan rengas jotenkin. Sitten annoin (jostain kumman syystä) Lunan tulla renkaan takasin väärältä puolelta ja tästä siis hylsy.

Hylsyn jälkeen ei ollut enää mitään menetettävää, joten rentouduin ite varmaan sen verran että loppu rata menikin tosi nätisti ja ennen kaikkea nopeesti ja virheettömästi loppuun! Olin tosi ylpee Lunan vauhdista ja tekemisen meiningistä. Tän radan virheet menee kyllä melkein oman jännityksen piikkiin. Tutut jotka oli katsomassa sanoivat, että loppuradan vauhti oli jo sellaista, että sillä ei pitäisi olla mitään ongelmia keretä ihanneaikoihin :) Jes. Nyt uskalletaan ilmottautuu uusiinkin kisoihin.

Ps: kokeiltiin omalla pihalla keinua pitkästä aikaan tällä viikolla, ja Lunahan meni sen! Pieni toivo heräsi että ehkä sittenkin vielä joskus myös agiradoille :)

Mökkeilemässä

Heinäkuussa meillä oli kesälomat, ja viimeisellä lomaviikolla lähdimme koko perheen voimin Sastamalaan mökkeilemään. Koirat eivät olekaan päässeet vähään aikaan mökille, joten tästä viikosta otettiin kaikki ilo irti.

Pandakin kahlas jo reippaasti. Ei se ui vielä vapaaehtoisesti, mutta pikkumatkoja ui, kun ilkeä emäntä heittää laiturilta.

Jalo kävi kylässä

Nää harjottelee japsi&lapsi-kisaan ? :D Mila syötti Lunalle kaikki vatut, mitä se ei ite jaksanu syyä.

Sadepäivän lötköilyä

Ollaan käyty myös japsilenkillä ja toisissa tukiepiksissä, mutta kirjottelen niistä vielä oman postauksen myöhemmin :)