sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Vantaan ja Helsingin kisat

Keinu on nyt talven mittaan ruvennut taas temppuilemaan kisoissa, ja sieltä jännitys on siirtynyt myös treeneissä keinun tekemiseen. Kotona taas keinu on mennyt kuin vettä vaan, ja sainkin samaa hyvää energiaa siirrettyä myös hallissa treenaamiseen, kun otin meidän "palkkaämpärin" mukaan viimeiksi treeneihin. Se on siis ihan tavallinen ämpäri, jota ollaan kotona käytetty palkkaamiseen keinulla. Pistettiin se hallissa keinun alastulolle, ja kappas, nyt kumpikin koira teki yhtäkkiä keinua hallissa samalla itsevarmuudella kuin kotonakin! Se on kyllä hyvä tunne, kun keksii jonkun näinkin oudon ratkaisun, ja se jopa toimii.

Tästä rohkaistuneena uskallettiin Lunan kanssa mennä ekaa kertaa yrittää seuramestaruuskisoihin. Mestaruus kisattiin heti aamusta viime viikonlopun kisoissa agilityradalla. Suureksi harmiksemme keinu ei sitten kisoissa ollutkaan yhtään kiva. Luna ei halunnut tehdä sitä, niin en pakottanut ja tehtiin sitten rata treenimielessä loppuun.Tuloksena siis hylky.

Sitten molemmat koirat pääsivät kokeilemaan hyppyrataa. Ei ollut meidän päivä sitten ollenkaan. Lunan kanssa kepit oli hitaat, mutta muuten rata meni taas virheettömästi toka vikalle esteelle asti, jonka tämä fiksu ohjaaja päätti ohjata väärältä puolelta. Jostain kumman syystä kuvittelin, että olin jo seonnut estejärjestyksessä aiemmin, ja oltiin jo hyllytetty rata. En sitten kiinnittänyt loppuradan ohjaamiseen kovasti huomiota, ja kämmäsin sen esteen. Maalissa sitten tajusin, että sehän olikin nolla siihen asti.

Pandan kanssa sitten tietenkin kiinnitin erityishuomiota siihen, että teen radan tarkasti loppuun asti, tapahtui mitä tapahtui. No Panda lähtikin tosi kivalla draivilla radalle, ja pääs lipsahtaa multa jo aika alussa väärälle esteelle. Kepeillä ehkä olisi tullut ainakin vitonen (jos ei jo olisi ollut hylky alla), mutta muuten Panda nautti selvästi kisaamisesta. Vauhtia oli hyvin, ja iloista röhinääkin kuului taas.


Tänään lähettiin sitten hakee revanssia HAU:n kisoissa Helsingissä. Agiradat on nyt tauolla sattuneista syistä (yritetään niitä taas kun ulkokisat alkaa), joten tehtiin molempien tyttöjen kanssa pelkästään hyppis.

Ensimmäisenä radalle pääsi Luna. Kepit tuntuu Lunasta jotenkin superinhottavilta kisoissa. Se kyllä osaa tehdä ne, ja tekeekin ne nopeesti ja reippaasti treeneissä. Kisoissa sen ei vaan tee mieli tehdä niitä, se on kuitenkin sen verran pehmeä koira, että tekee kun mä käsken tehdä. Oon aika varma, että tää kisojen keppiviha johtuu vaan siitä, että ite jännitän niitä, ja Lunasta ei siksi tunnu mukavalta tehdä niitä. No kepit kuitenkin kunnialla läpi, ja sit lähettiin kirittää kepeillä tuhraantunutta aikaa loppuradalla. Kiri riitti melkein, yliaikaa tuli 0,28s! Tää on oikeesti meiän pienin yliaikanolla tähän asti. Vois luulla, että ois harmittanut, mutta lähinnä huvitti. Miten voi olla koirakolla näin kakka tuuri viikosta toiseen? Tuomarikin pahoitteli meidän pikkuriikkistä yliaikaa palkintojen jaossa, jossa Luna oli siis hienosti toinen :)

Panda sai yrittää tätä rataa myöskin. Vauhti ja innostus oli taas hienoa. Uusi kisapaikka pikkasen häiritsi ja kepit (Pandankin vaikeimpana esteenä) kärsi siitä vitosen verran. Yliaikaa tuli vaivaiset 0,03s. Kummankin koiran vauhti oli noin 3,2m/s, joka on meille kisavauhdiksi tosi kova.

Ens viikonloppuna onkin vuorossa Tallinn Winner-näyttely, jossa Luna pääsee korkkaamaan veteraaniluokan. Harmi vaan että turkki ei oo oikein vielä kerennyt palautuu strerkkauksen jäljiltä. No kiva joka tapauksessa lähtee Tiian ja Ellan kanssa reissuun <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti