Vauvajuttuja

Olinkin jo aiemmin blogissa maininnut, että meille oli tulossa vauva loppukesästä. Pikkuinen päättikin sitten tulla pari viikkoa etuajassa ja syntyi jo 15. elokuuta. Tällä hetkellä neidillä on siis ikää jo kohta kuukauden verran. Viime viikot ovat menneet todella nopesti, uuteen tulokkaaseen tutustuessa ja uuteen arkeen opetellessa. Pikkuhiljaa alkaa vauvanhoito olla hanskassa ja tuntuu, että koirillekin jää jo hieman enemmän aikaan.

Panda-täti hoitaa

Karvasiskot ovatkin ottaneet uuden tulokkaan todella hienosti vastaan. Etukäteen pelkäsin varsinkin Pandan reaktiota, koska se jännittää muutenkin jonkun verran lapsia. Onneksi pelot olivat ihan aiheettomia. Koirat ovat olleet kovasti kiinnostuneita, mutta samalla myös hyvin varovaisia vauvaa kohtaan. Vauvaa saatetaan tarkkailla kauempaa, ja tulla välillä haistelemaan ihan hiljaa. Aluksi Luna myös ulvoi samalla kun vauva itki :D Sen se onneksi lopetti sen, kun kiellettiin. Nyt neiti on uskaltanut jo tehdä sen verran tuttavuutta vauvelin kanssa, että tulee jo nuolemaan pieniä käsiä ja jalkoja, kun vauva on minulla tai Mikolla sylissä. Koirat on opetelleet myös kulkemaan lastenvaunujen vierellä. Lunaa selkeesti pikkusen jännittää, että jyrääkö vaunut sen yli vai ei, mutta Panda tajusi tosi nopeesti, missä kohdassa kannattaa kävellä.

Koiraharrastuspuolella on siis sattuneista syistä ollut hiljaista. Molemmat agiryhmät olivat heinäkuun siis kesätauolla, ja elokuussa jäinkin sitten itse mammalomalle suosiolla. Nyt syyskuussa on tarkoitus emännän vielä keräillä voimia ja kuntoa synnytyksen jäljiltä, ja sitten lokakuussa päästäänkin taas tositoimiin. Pandalle sainkin jo Koirakeitaalta ryhmäpaikan pienten koirien edistyneiden ryhmään sunnuntaille. En olisi voinut parempaa ryhmää toivoa. Pandan ei tartte jännittää isoja koiria, ja Mikko pystyy hoitamaan vauvaa, kun ollaan treenaamassa. Toivotaan, että ryhmä osottautuu odotusten arvoiseksi, kun päästään parin viikon päästä ekoihin treeneihin.

Lunallahan taas on tälläkin hetkellä treenipaikka HSKH:lla agilityryhmässä. Vielä ei olla uskallettu mukaan takaisin treeneihin, mutta yritän jos loppukuusta päästäisiin vielä viimeisiin treeneihin mukaan ennen talvikauden alkua. Talveksi olen hakenyt myös meille treenipaikkaa, mutta minulta puuttuu vielä talkoopisteitä, joten saapi nähdä, että heruuko sitä paikkaa vai ei. Oon kyllä nyt onneksi menossa taas kerryttämään pisteitä talkoisiin parin viikon päästä :)

Näyttelyissä tytöt eivät ole käyneet, mutta emäntä kävi heinäkuun lopulla kannustamassa Tiiaa ja Ellaa Helsingin kesänäyttelyssä. Ella uusi Mäntsälän tuloksensa ja oli jälleen huippuhienosti VSP kera SERTin <3

Tiia&Ella ja Sanna&Kisko

Viikkoa ennen vauvan syntymää olikin sitten kovasti ohjelmaa. Torstaina 7.8 oli japaninpystykorvayhdistyksen epävirallinen Open Show Helsingissä, missä vietin koko päivän kuvaillen japseja. Kuvat löytyy täältä. Oli kiva päästä näkemään ihania koiria, ja viettämään kaunis päivä hyvässä seurassa. Näyttelyn jälkeen jäätiin vielä Eddien omistajan Tiinan kanssa kansainväliseen japsitapaamiseen hetkeksi kuuntelemaan ulkomaalaisten kasvattajien kertomuksia. Päivä oli niin pitkä, että ei jaksettu kauheen kauaa tosin olla.

Seuraavana aamuna olikin sitten aikainen herätys ja lähtö kohti messukeskustasta. Menin siis Lunan agilityseuran kautta Maailman Voittaja-näyttelyyn talkootöihin. Pikkusen pelotti, että miten jaksan viimesilläni raskaana tehdä yhtään mitään, mutta onneksi 7:n tunnin työpäivä sujui melko rattoisasti mukavan työparin kanssa hallissa partioidessa. Ihmiset oli pääsääntöisesti todella mukavia, vaikka jouduttiinkin valittamaan heille milloin mistäkin. Päästiin myös hetkeksi ovelle tarkistamaan koirien numerolappuja, ja ihmisten leimoja. Se oli aika haastavaa hommaa, kun ihmisiä ja koiria sujahteli ohi jokapuolelta. Selvittiin siitäkin kuitenkin kunnialla. Työpäivän päätteeksi käväsin vielä nopeesti ostoksilla, ja sitten lähdin kotiin lepäämään.

Lauantaina oli suuntana sama paikka. Se päivä vierähtikin sitten japsikehän laidalla. Mulla oli kamera mukana, mutta en juurikaan jaksanu kuvailla (olin aika väsynyt jo torstain ja perjantain jäljiltä ja vihaan muutenkin messarin valaistusta). Taas kerran kehä oli täynnä kauniita japseja. Katsomossa ei oltu ihan yhtämieltä kaikista tuomarin valinnoista, mutta kaikki varmasti ansaitsivat tittelinsä. Kehän jälkeen juoksin yläkertaan katsomaan miten Jalolla oli mennyt omassa kehässään. Velipoika oli vienyt tittelin kotiin uroksista, mutta Jalo oli hienosti PU2 kera Vara-cacibin :)

Jalo Miian kasvattajaryhmässä mukana (ROP-kasvattajaryhmä)

Näyttelyviikonlopun jälkeen meillä alkoikin sitten tosiaan hyvin pian jo vauva-arki. Koirat on olleet harrastustauolla, mutta onneksi ollaan jaksettu kuitenkin edes jotain tehdä. Ollaan koitettu välillä tehdä pitkiä metsälenkkejä, niin että koirat ovat saaneet juoksennella vapaana. Myöskin lähipellot on tulleet tutuiksi taas viime aikoina. Vauvakin harjoitteli jo kantorepussa olemista. Sille tuleekin käyttöä, kun Mikko palaa ensi viikon jälkeen töihin ja minun pitää ottaa vauva mukaan, kun lähden viemään koiria ulos. Onneksi vauva tuntuu viihtyvät repussaan :)

Lintuloita

Pandan hieno seisominen ei ehkä ihan välittynyt tässä maastossa :D

Toissapäivänä aloitettiin taas varovasti harrastaminen. Panda ja emäntä pääsi vähän ulos tuulettumaan mätsärin merkeissä. Match Show oli Vantaalla, ja Panda tuntui olevan kovasti innoissaan, kun pääsi pitkästä aikaan minun kanssa kahdestaan tekemään jotain. Esiintymisessä oli vielä parannettavaa sen verran, että neiti olisi voinut malttaa kävellä vähän rauhallisemmin. Seisominen ja käytös olivat kuitenkin tänään kunnossa, ja se riitti emännälle. Menestystä ei tullut, mutta hyvä fiilis jäi :)

Laitan loppuun vielä kuvia koirien retkeltä lähipelloille:

Mäntsälä KR

Ihana pikku riiviö, Bono

Ennen kuin kirjoitan eilisen näyttelystä, niin pitää mainita vielä, että oltiin koirien kanssa kesäpäivien jälkeisenä sunnuntaina pitkästä aikaan japsilenkillä. Lenkki oli Espoossa, tutulla luontopolulla, jossa ollaan oltu useesti lenkillä. Mukaan tuli 4:n eri perheen japsit. Kaikkien lauma on kasvanut kahteen koiraan, joten huiskuja kertyikin kiva määrä yhteensä: minun Luna&Panda, toisen Tiian Luna&Ella, Tiinan Eddie&Bono, sekä Sannan Jedi&Kisko. Näistä pikkuinen Bono oli ekaa kertaa mukana lenkillä, samoin kuin muista koirajutuista tutuksi tulleet Sanna, Jedi ja Kisko. Ilma oli todella kuuma ja hiostava, eikä valokuvaaminen oikein luonnistunut.

Bono tässäkin

Kisko, Jedi, Panda, Luna, Ella, Luna, Bono & Eddie

Tällä viikolla oon rauhassa valmistellut Pandaa näyttelytä varten.Yhtenä päivänä leikkasin tassu- ja korvakarvat, toisena taas kynnet. En viittinyt pestä koiraa ihan kokonaan (ainoostaan pylly, jalat ja maha saivat kunnon pesun), koska sillä on nyt alkamassa karvanlähtö, enkä halunnut, että se olisi ihan bikineissä kehässä. Pikkasen huolestutti myös neidin kehäkäyttäytyminen, koska viime näyttelystä kerkesi vierehtämään melkein pari kuukautta, eikä olla päästy mätsärikehiinkään harjoittelemaan tässä välissä. Harjoteltiin tossa omalla pihalla, ja siinä menikin ihan hyvin. Panda kyllä osaa esiintyä kauniisti ja ryhdikkäästi, ja sillä on luonnolliset hyvät liikkeet, mutta aina se ei vain malta. Näyttelyssä sen kyllä huomasi, että keskittyminen oli ihan kateissa. Piti kiskoa ja hyppiä ja haukahdella ympäriinsä. Onneksi tuomari sai kuitenkin arvosteltua koiran. Parantamisen varaa kuitenkin jäi, joten nyt ois tarkotus keretä mätsäreihin vielä treenaamaan ennen kuin uusi perheenjäsen putkahtaa maailmaan :)

Valmiina näyttelyyn

Nätti neiti

Muuten koirien harrastuksen ovatkin jo mammatauolla. Agility lopetettiin heinäkuun alkuun (kumpikin agilityryhmä on heinäkuun lomalla, ja emäntä ei muutenkaan enää pysty ottamaan edes juoksuaskelia). Kaipaan kyllä viikottaisia ohjattuja treenejä koirien kanssa, mutta toisaalta mulla on myös tosi helpottunut olo siitä, että saa vain olla ja rentoutua, kun voimat ei enää riitä kaikkeen. Toiveissa olisi päästä loppusyksystä taas mukaan harrastamaan. Kisakuumekin vaivaa pikkasen, ja jostain syystä kiusaan itteäni kattomalla tulevia möllikisoja. Joku aamupäivä ois tarkotus käydä Ojangossa harjottelemassa yksittäisiä esteitä huiskujen kanssa, jos vain saisi aikaseksi.

Hieno Ella <3

Näyttelyistäkin oli tarkoitus jäädä jo tauolle, mutta koska Pandalla on mennyt niin upeesti tän vuoden näyttelyt, päätin ilmottaa sen vielä yhteen ennen pidempää taukoa (mammaloman ja tulevan talven takia.) Ei olisi vissiin kannattanut. Tuomari oli kyllä tosi mukava, ja meidän matkaseurana ollut Ella pärjäsikin hänellä huippuhienosti (SERT & VSP). Tämä venäläisrouva oli kuitenkin tietyistä japsin ominaisuuksista erittäin tiukka ja jakoi tänään kolme H:ta, (minun mielestäni) melko vähäpätöisten ominaisuuksien perusteella. Junnuluokan uros sai Hyvän, koska yksi hammas oli väärässä asennossa. Toiset H:t taas pamahtivat avoimein luokan nartuille. Kuuntelin meidän kilpakumppanin arvostelua, ja ajattelin että tulee kova kisa, kun arvostelu oli niin hyvä. En kerennyt rekisteröidä koiran tulosta, kun oli jo Pandan vuoro. Tuomari saneli myös Pandalle mairittelevan arvion ja en ollut uskoa korviani, kun kehäsihteeri kuulutti "tänään VAIN H" (ei se varmaan sanonu "vain, mutta jotenkin kuulin sen sillälailla :D). Kattelin varmaan tyrmistyneenä sihteeriä, joka sitten vielä selvensi, että tuomio johtui pigmentistä (sama syy oli Reetan avoimen luokan nartulla). Ei siinä sitten auttanut, kuin kiittää arviosta ja poistua kehästä harmittelemaan meidän koirien ensimmäistä H:ta.

En halua nyt kuulostaa mitenkään katkeralta (vaikka taidan sitä pikkasen ollakin), mutta minusta Panda ei kyllä ole mikään H:n koira. Eikä onneksi ole 13:sta muunkaan sitä arvioineen tuomarin mielestä. Ehkä eniten harmitti siksi, että tiputus viime kerran sertistä, tämän kerran hyvään oli niin suuri. Tietenkin rotumääritelmässä lukee, että "kirsu on pieni, pyöreä ja musta", joten toki ruskeaa nenää voi pitää puuteena siihen verratessa. Kennelliiton näyttelysäännöt sanoo "H annetaan koiralle, joka on tyypillinen rodulleen, mutta jossa on selkeitä virheitä". Jotenkin toi monikko tossa vaan hämää, jos koira on muuten erinomainen, mutta siinä on yksi virhe, niin voiko sitä sakottaa siitä noin paljoa? Muutenkin vähän hämmästyttää, että värikysymyksille annetaaan niin paljon arvoa näyttelyissä, joiden kuitenkin olisi tarkoitus tukea kasvatustyötä kohti rodunomaisuutta, mutta myös tervettä rakennetta. Kaikkea ei tietenkään näy nopeasti koiraa katsomalla ja kopeloimalla, mutta toivoisin että tuomarit panostaisivat enemmän koiran hyvinvointiin ja terveyteen arvosteluja tehdessään, kuin ulkonäöllisiin "pikkuseikkoihin". Otan koiralleni sata kertaa mielummin pinkin nenän, tai keksiä turkkiin, kuin esimerkiksi jonkun perinnöllisen sairauden tai rakenteellisen vian. Katkera ämmä kuittaa tästä aiheesta :D (Pakko vielä korostaa, että en halua kyseenalaistaa tämän tuomarin ammattitaitoa. Tämä oli hänen mielipiteensä ja niistähän näyttelyissä on pelkästään kysymys. Tuomari hoiti työnsä kuitenkin kaikin puolin mallikelpoisesti ja palkitsi hienot koirat tänään voittamaan.)

Onnellinen possunenä

Pandan arvostelu:
"3 years old very nice female, typical. Goog type & size. Nice head proportions. Nose pigment must be darker. Strong overline. Good angulation front & behind. Ecxellent movement. Correct coat"
Vapaa suomennos: "3-vuotias erittäin kiva narttu, tyypillinen. Hyvä tyyppi & koko. Hyvät pään mittasuhteet. Nenäpigmentin pitää olla tummempi. Vahva ylälinja. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Erinomaiset liikkeet. Oikea turkki." AVO H

Arvosteluun oon kyllä todella tyytyväinen tiukalta tuomarilta :) Ihan on Pandan näköinen arvio kaikinpuolin (myös se nenäkommentti :D)

Tänä vuonna tuskin enää mennään näyttelyihin, joten tähän pieni yhteenveto tästä vuodesta. Kumpikin tyttö on käynyt kolmessa näyttelyssä (tosi vähällä taidettiin päästä tänä vuonna). Oon hurjan ylpeä näistä tuloksista. Lisäksi Panda on napannut kolme pokaalia, viidestä mätsäristä.

Luna:
VAL ERI
VAL ERI VAK1 SA PN4
VAL ERI VAK1 SA PN1 ROP <3
Vuoden japsikisassa pisteitä: 8kpl

Panda:
AVO ERI AVK2 SA PN3
AVO ERI AVK1 SA PN3 SERT <3
AVO H
Vuoden japsikisassa pisteitä: 6kpl

Uusi harja

Panda uuden lemppariherkkunsa kimpussa

Näyttelyn jälkeen käytiin vielä ostoksilla, ensin näyttelyalueella, josta lähti mukaan koirille uusi harja kadonneen tilalle, ja sitten vielä Keravalla Jatapetissä, josta mukaan tarttui pussillinen kananjalkoja (Pandan uusi herkku). Sitten mentiinkin juhlistamaan Ellan menestystä ravintola Onnelliseen Kanaan Keravan keskustaan, jossa emännät söivät kanakorit ja koirat söivät naudanmahaa ja kanan sydämiä, Hyvin maistui kaikille :)



Ps: täältä löytyy kuvia Mäntsälässä esiintyneistä japseista. Olisi kiva, jos kuvia käytetään jossakin, niin siinä voisi minut kuvaajana mainita :) http://jiffies.kuvat.fi/kuvat/Koirakuvia/Koiran%C3%A4yttelyt/M%C3%A4nts%C3%A4l%C3%A4+KR/

Japsien kesäpäivät Valkeakoskella

Eilen vietettiin siis japaninpystykorvien kesäpäiviä ihanan lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Tapahtumapaikka oli Lunan kasvattajan Mirjan luona Valkeakoskella, kennel Sakura Zensenin kotimaisemissa. Oli kiva palata 4:n vuoden jälkeen katsomaan Lunan synnyinkotia ja tietenkin kasvattajaa perheineen.

Panda ja lauma poikia

Saavuttiin paikalle puolenpäivän aikaan, ja piha olikin jo täynnä ihmisiä ja huiskuja. Pikkasen jännitti päästää omat tytöt isoon joukkoon mukaan vipeltämään, mutta onneksi kumpikin osasi käyttäytyä pääsäänöisesti todella hyvin. Pandan piti hieman koittaa härkkiä itteään nuorempia narttuja, mutta yllättävän hyvin sekin sopeutui isoon laumaan vieraita koiria.

Panda ja joku tuntematon kaveri

Osallistuttiin myös kaikkiin järjestettyihin kilpailuihin. Ensin oli vuorossa Nean järjestämä agitokokisailu. Osallistuin siihen Lunan kanssa. Neitiä ei yhtään olisi voinut vähempää kiinnostaa temppuilu. eikä rata mennyt ollenkaan putkeen :D Olisi vissiin pitänyt ottaa nameja mukaan, mutta jätin kaikki namit tarkotuksella kotiin, ettei nameista tulisi mitään riitaa muiden koirien kanssa (noikun on sen verran ahneita herkkuja kohtaan). No eipä se haitannut mitään, ainakin Lunalla oli hauskaa.

Rataan toivat lisähaastetta kaikki avustavat huiskut :D (kuvassa rataa suorittaa Heidi huiskuineen)

Seuraavana taisi olla vuorossa tikanheittokilpailu isännille ja emännille. Mikko osallistui miesten sarjaan, eli "paras uros"-kisaan. Mikko sijottuikin hienosti kolmanneksi ja sai SERT:n :) Mikko luuli, että nyt siitä tuli jo valioluokan uros, mutta mun piti ikäväkseni kertoa sille, että se tarvii valioitumiseen vielä kaksi sertiä lisää.

Sitten oli vuorossa tietokilpailu. Kysymyksiä oli yhteensä 10, mutta yhdesssä oli mahdollisuus saada myös extrapiste. Me taidettiin saada yhteensä 9 pistettä, joten voitto meni tässä sarjassa sivusuun. Saatiin lohdutuspalkinnoksi kuitenkin koiranlelu :)

Mikko ja Luna jonossa nakinsyöntikisaan

Viimeisenä kilpailuna oli koirien nakinsyöntikilpailu, joka oli todella suosittu varsinkin koirien keskuudessa. Kaikki 18 tapahtumaan osallistunutta koiraa sai kokeilla syöntitaitojaan. Meillä Panda teki huippusuorituksen ja veti nakit kitaansa 2,3s:n ajassa. Lunalla taas meni pikkasen kauemmin aikaa nakkien mutustamiseen 3,6s (jos oikein muistan). Panda sijoittuikin hienolla ajallaan nakkikisan kolmanneksi, ja sai palkinnoksi uuden hihnan.

Luna tositoimissa

Nälkäinen yleisö

Nea tarkistaa aikoja ja huiskut tarkistaa, ettei vaan yhtään nakkia jäänyt maahan

Joukon pienemmäinen, Waltteri

Kaiken mukavan ohjelman lisäksi meidät syötettiin ja juotettiin hyvin järjestäjien toimesta. Oli kyllä tosi mukava päivä kaikin puolin, ja kaikki koiratkin tulivat hyvin toimeen suuressa laumassa keskenään :) Lähdetään ensi kerrallakin varmasti mukaan, jos vaan mitenkään päästään.

Kaikki 18 huiskua ja 30 ihmistä (muutama oli vielä kameroidan takana)

Mikko ja Panda <3

Ruusupuskan varjossa Luna

Panda 3-vee, Roturace ja japsikamuja

4. kesäkuuta juhlittiin siis Pandan 3-vuotis synttäreitä. Tällä kertaa emäntä ei tehnytkään perinteistä maksalaatikkosynttärikakkua, vaan kokkasi huiskuille "kokkaa koiralle"-kirjan reseptin mukaan lihapullia ja spagettia. Onneksi lihapullat ja spagetti kelpasivat ainakin yhtä hyvin herkkusuille. 

Pari päivää synttäreiden jälkeen olikin vuorossa odotettu Roturace-kilpailu Hyvinkäällä. Japaninpystykorvajoukkue oli ensimmäistä kertaa mukana kilpailussa. Meidän perheestä japseja lähti edustamaan "Vauhtihuiskut"-joukkueeseen Panda. Lisäksi mukana oli Tiian Ella, (Pandan sisko) Kida, sekä Jedi-herra Helsingistä.

Aika kauan saatiin odotella ennen kuin viimein meidät kutsuttiin lähtöalueelle valmistautumaan. Emäntiä rupesi tässä vaiheessa pikkasen jännittää, mutta onneksi kaikki koirat tekivät kuitenkin hienot suoritukset. Ensiksi radalle pääsi Panda, joka lähti innoissaan jahtaamaan viehettä. Oltiin Mikon kanssa aika yllätyneitä. Ajateltiin etukäteen, että sitä ei varmasti kiinnosta koko viritys, mutta oltiinkin ihan väärässä. Panda jäi tosin aluksi pikkuhetkeksi ihmettelemään viehettä, joten aikaa kului siihen pari sekuntia ylimääräistä. Jos oltaisiin harjoteltu etukäteen, niin olisi tullut varmasti ihan huipputulos. Nyt aika oli reilu 10s (mikä ei sekään tietenkään ole pöllömpi aika ensikertalaiselle). Iloisin yllätys oli kuitenkin se, että koira innostui vieheestä niin kovin, vaikkei ole koskaan sellasita nähnyt :)

Kida, Ella, Jedi & Panda

Seuraavana radalle pääsi Kida, joka siskonsa tavoin ihastui heti vieheeseen. Kida ei meinannut millään malttaa lopettaa maalissakaan vieheellä leikkimistä. Sitten oli Ellan vuoro, joka kipitti rennosti maaliin (Ellan kohdalla viehe ei jostain syystä lähtenyt, joten ei tiedetä olisiko sitä se kiinnostanut, vai ei). Molemmille tytöille ajoiksi n.9 sekuntia. Viimeisenä lähtövuoroon pääsi viedä Jedi, joka jäi matkalla hetkeksi kuikuilemaan emäntänsä Sannan perään, mutta pääsi kuitenkin maaliin n.11s:n ajalla. Jediä taas viehe ei kiinnostanut ollenkaan. Joukkueen yhteisajaksi (johon lasketaan kaksi keskimmäistä aikaa) tuli 20,7s, joka riitti 26:een sijaan (joukkueita oli yhteensä 42). Toivottavasti päästään ensi vuonnakin osallistumaan kilpailuun. Japseissa on selkeesti kuitenkin ainesta tähänkin lajiin.

Perinteiset japsilenkit on vähän jääneet meiltä pääkaupunkiseutulaisilta vähälle viime aikoina. Ollaan kuitenkin tyttöjen kanssa treffattu nyt viime päivinä niin Lunaa ja Ellaa, kuin Marttia ja Suloakin. Kaikkien kanssa ollaan tultu hyvin toimeen. Panda on tykännyt erityisesti juoksuttaa nuoria vuoden ikäsiä Ellaa ja Suloa. Tässä jotain kuvia näiltä japsitreffeiltä:

Ella

Panda, Ella ja Luna

Panda juoksuttaa Ellaa

Urpo-kaksikko :D Ella & Panda

5 neitokaista (Luna, Luna, Ella, Panda, Tiia)

Martti ihmettelee Lunaa uimassa

Sulo karkaa Pandalta

Suloinen Sulo <3

Kemiönsaari RN

Viime lauantaina oli vuorossa helteinen näyttelypäivä Kemiönsaaressa. Mukaan lähti tällä kertaa molemmat omat koirat, sekä Tiia ja Ella, jotka nappasimme kyytiin matkalla Vantaalta. Menomatka meni leppoisasti kesäisessä kelissä. Onneksi ei ollut vielä kovin kuuma siihen aikaan aamusta.

Meidän leiri ja Tiia lötköttämässä :D

Näyttelypaikalle kerettiin jo ensimmäisten joukossa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja pian oli lämpöä jo lähemmäs 30 astetta. Meillä oli mukana koirille päivänvarjo tuomaan varjoa, ja viilennyspeittoja sun muita härpäkkäite pitämään koirat viileinä bokseissa. Koirat viihtyivätkin yllättävän hyvin kopeissaan auringolta suojassa.

Ella päätti hauskuuttaa näyttelykansaa, kun Tiia meni käymään vessassa. Se oli jotenkin saanut tiirikoitua häkin katolla olevan vetskarin auki ja livahti sieltä luukusta Tiian perään. Mä olin harjoittelemassa Pandan kanssa, kun kuulin huudon, että "hei jonkun koira lähti karkuun!". Siellähän se Ella viiletti kauheeta vauhtia Tiian perään. Mä lähin tietenkin paniikissa juoksemaan sitä takaa ja karjuin "ELLAAAAA!!" ja Panda juoksi vielä mukana :D Onneksi Ellan matka pysähtyi sisääntuloportille, jossa oli ihmisiä tukkeena. Siinä sain napattua sen syliin ja kannoin takasin häkin luokse. No, siinä sitten koitin kasata Ellan boksia (jonka se oli saanut romautettua jotenkin kasaan) sen verran, että saisin Ellan sisään (Ella kainalossa, Panda näyttelyhihnassa vieressä). Eihän siitä mitään tietenkään tullut, ja Ella pääsi taas karkuun. Mulla oli Panda vielä vapaana siinä vieressä, joten päätin jättää sen siihen ja juosta (taas) Ellan perään. Pandahan tietenkin lähti myös mun ja Ellan perään (ja nyt kuului huuto "Hei nyt sulla karkaa toinenkin koira!"). Nappasin sitten ekana Pandan kiinni, ja sitten lähettiin taas juoksemaan Ellan luokse. Nyt sain Ellan onneksi houkuteltua nameilla luokse, ja tällä kertaa sain sen boksiin asti säilöön :D

Ella menossa kehään

Hetken päästä päästiinkin aloittamaan sitten jo kehä. Japseja ennen oli vuorossa samojedin koirat ja siperianhusckyt. Tuomari jakoi koirille EH-SA-linjaa. Pian olikin jo pienten valkoisten vuoro, ja ekana kehään meni narttupentu Noblewhite Ultra Chic, joka sai KP:n ja oli hienosti ROP-pentu. Sitten kuulutettiin uroksia kehään, mutta kumpikaan näyttelyyn ilmottautuneista uroksista ei ollut paikalla, joten pennun jälkeen olikin heti Ellan vuoro. Ella esiintyi tosi nätisti, ja huomasi kyllä, että Tiia ja Ella olivat harjoitelleet näyttelyä varten. Kohta kuulutettiinkin, että koiraa saa erinomaisen JA sertinarvoisen <3 Tosi hienosti heti tokasta näyttelystä ensimmäinen SA nuorelle neidille.

Panda seisoo

Junnu-Ellan jälkeen oli AVO-luokan ja Pandan vuoro. Tuomari pyysi koiran heti pöydälle ja kysyin minulta, että puhuuko hän mielummin englantia vai ruotsia. Pyysin, että mielummin englantia (mun ruotsi on aika onnetonta). Tuomari oli hirmu mukava, ja hän kysyikin, että oliko tämä se koira, joka juoksi karkuun ja sinä huusit "Liliii Lilii" :D Tuomari oli siis pannut merkille Ellan karkaamistempun. Koitin sitten nopeasti selittää. että ei se ollut tämä vaan se toinen koira. Tuomari siihen tokaisi vain, että tämä onkin sitten kiltti koira :D Sitten hän tutki vielä koiran pöydällä, ja pyysi näyttämään hampaat itse. Sitten tuomari toivotti onnea vielä kisaan ja pyysi kulkemaan koiran kanssa ympärän, ja edestakasin. Sen jälkeen seisotin Pandaa hetken pöydän edessä ja kohta Pandallekin kuulutettiin, että koira saa erinomaisen ja sertinarvoisen!

Panda viilettää menemään

Lunalla ei oo kiire minnekään

Nyt oli siis vuorossa valioluokka, johon osallistui Luna ja toinen valionarttu (Noblewhite Frida-Li). Tuomari otti valiot vuorotellen pöydälle, ja sitten juoksutti ne yksitellen ja arvosteli juoksuttamisen jälkeen. Ite menin jotenkin ihan sekasin tästä, että heti päästiin pöydälle, joten en oikein tiennyt, että koska mennään ja minne :D Onneksi tuomari oli tosi ystävällinen minun sekoiluillekin ja ohjasi oikeelle paikalle odottamaan omaa arvosteluvuoroa. Molemmille valioillekin tuli tänään ERI ja SA. Kilpailuluokassa Luna nappasi hienosti vielä ykköspaikan. Se kävelikin tällä kertaa tosi nätisti nurmialustalla (nurmikolla se on aina parhaimmillaan).

Vempula pönöttää

PN-kehässä meinas tulla hätä, kun kaikki japsi-ihmiset olivat jo koiran kanssa kehässä, ja Lunalle tarvittiin vielä esittäjä. Onneksi eräs (netistä tuttu) samojedi-harrastaja suostui esittämään Lunan. Varoittelin hirveesti, että Luna on vempula. ja saattaa koittaa vetää mun perään. Onneksi handleri oli tosi taitava ja Luna esiintyi vieraan ihmisen kanssa erinomaisesti napaten narttujen ykköspaikan! En oisi uskonut, että kukaan saa sitä menemään niin nätisti, kun viimeiksi se oli samassa tilanteessa PN-kehän vikalla paikalla temppuilunsa takia :D

Lunan jälkeen toiseksi sijoittui toinen valionarttu, sitten Panda ja neljänneksi Ella. Tämä tarkoitti sitä, että meidän pikkuinen riiviö-huisku sai viimein ekan sertinsä! Ja hieno juniori Ella nappasi vielä vara-sertin kaiken kukkuraksi :) Ei oltaisi voitu enempää toivoa! Ihan huippupäivä tosiaan. Menin sitten päästäni hieman pyörällä hakemaan arvosteluja, ja tajusin sitten, että heeeetkinen, Lunahan on myös ROP! Kehäsihreeritkin taisivat olla helteestä yhtä pihalla, ja hekin muistivat vasta sitten, että niin pitäähän se ROPpikin jakaa, ja mulle annettiin käteen vielä arvostelujen päälle meidän ensimmäinen kelta-punainen ruusuke n_n

Vaikka ilma olikin helteinen, niin päätettiin jäädä odottamaan ryhmäkehiä, kun sinne nyt ekaa kertaa kuitenkin päästiin. Sillä välin kerettiin hyvin ottaa kaikista tytöistä palkintoposeerauskuvia.

Kauhukolmikko

Ella ja Vara-serti

Panda ja eka serti <3

Hieno tyttö

Luna (pikkasen leuhkan näkösenä) & ROP

Viimein kaikissa kehissä saatiin arvostelut suoritettua, ja me päästiin Lunan kanssa kokoomakehään odottamaan vuoroa. Me mentiin muiden pikkuhuiskujen kanssa jonon hännille, ja joku pyysi meitä menemään mitteleiden väliin, koska ollaan kaikki "samanlaisia". Hän ilmeisti sekotti Lunan valkoiseen mitteliin. Mentiin sitten kiltisti kuitenkin mitteleiden perään pönöttämään. Ryhmäkilpailu oli äkkiä ohi, ja meille sanottiin kiitokset. Tuomari poimi 8 parasta jatkoon, ja siitä vielä 4 parasta palkinnoille. Me taas kerättiin kamat kasaan, ja lähdettiin ajamaan kotia kohti. Matkalla tosin käytiin vielä meren rannassa uittamassa koirat, että paluumatka olisi pikkaisen mukavempi niille.

Emännän varjossa jaksaa vielä vähän esiintyä

Jättiläisvauvamaha ja koirakaveri

mitteli. mitteli, japsi ja kleini

PS: laitan arvostelut koirien omille arvostelusivuille, kunhan saan ruotsinkielisistä koukeroista ne suomennettua :)
PPS: Lunan ja Pandan kehäkuvat on kuvannut Tiia Laaksovirta