Messari ja muu koiraviikonloppu

Mikko lähti torstaina Irlantiin poikien kanssa. Kämppä oli siis sopivasti käytettävissä koirajuttuja varten koko Voittaja-viikonlopun ajaksi. Tiia ja Ella tulivat torstai-iltana meille yöksi. Täällä on käynyt tosi vähän koiria (oikeestaan ainoostaan Jalo on tainnut käydä kylässä), joten hieman pelotti tyttöjen reaktio uuteen koiraan niiden omalla reviirillä. Laitoinkin Pandan makkariin siksi aikaa, että Ella ja Luna saivat tutustua ensin rauhassa kahdestaan. Luna hyväksyikin pennun melko helposti. Syötiin nopeesti ja lähettiin sitten viemään japsikolmikkoa ulos. Tässä vaiheessa vasta päästettiin Pandakin totuttelemaan Ellaan. Lenkki meni hyvin, ja kotonakaan ei onneksi mitään kummempia riitoja tullut. Vähän pentua piti tietenkin koittaa määräillä.

Lenkin jälkeen Luna ja Ella pääsivät pesulle ja puunattavaksi. Tiia oli saanut uuden superturkinkuivaajan, ja sillä saatinkin tytöt nopeesti kuivaksi. Pitää varmaan joskus hommaa itellekin sellanen, oli nimittäin tosi kätevä.

Aamulla ajeltiin rekkujen kanssa Keravan asemalle, ja kun viimein saatiin auto parkkiin, jouduttiinkin jo juoksemaan junaan. Ella oli ensi kertaa junan kyydissä, mutta ei pistänyt sitä ollenkaan pahakseen. Juna oli täynnä perjantai-aamun työmatkalaisia, ja jouduttiinkin ahtautumaan koirat sylissä täpötäyteen junan eteiseen. Onneksi tytöt on sosiaalista tyyppiä :D

Ella osasi olla tosi rauhassa näyttelypaikalla

Messarissa mentiin suoraan japsikehälle, mutta oltiin sen verran ajoissa, että kerettiin hieman kierrelläkin ennen kehän alkua. Tiia oli ihan paniikissa koko aamun Ellan näyttelydepyytin takia. Onneksi kaikki hermoilu oli turhaa, Ella nimittäin esiintyi tosi kauniisti (mitä nyt hieman innostui liikkeessä pomppimaan) ja ansaitsi itselleen KP:n ja oli siis myös ROP-pentu. Hieno Ella seisoi ainakin 5min aloillaan nätisti tuomarin arvosteltavana.

Tiia ja Ella edustaa tyylillä

Kaunis Ella

Lunakin esiintyi perjantaina nätisti, sen liikkeet olivat tosin taas huonot. Itelle rupee menee vähän maku näyttelyihin, kun tuntuu, että aina ne liikkeet menee pieleen, enkä minä tai koira voi sille mitään. No voi olla, että aletaan pikkuhiljaa vaihtaa päälajia agilityyn. Arvostelu oli kuitenkin hyvä, ja tuomari arvosteli Lunan Erinomaisen arvoiseksi. Valioluokassa vain ensimmäiseksi sijoittunut Mandi sai SA:n.

Tällä keraa maltettiin seisoakin

Mandi&Kaija, Mitzu&Salla, Luna&minä

Kivaa tais olla kuitenkin :)

3,5 years, nice bitch, lovely head, good pigmentation, dark eyes, well placed ears, good slope of neck, level topline, well angulated, movement correct in front, but rather weak behind, nice color and structure coat.

Vapaa suomennos: 3,5-vuotias, kiva narttu, ihana pää, hyvä pigmentti, tummat silmät, hyvin asettuneet korvat, hyvä niskan kaari, tasainen ylälinja, hyvin kulmautunut, liikkuu oikein edestä, mutta melko heikosti takaa, kiva väri ja turkin muoto.

Japsikehän laidalla riitti tuttuja, ja monen kanssa kerettiin rupattelemaan. Kehän jälkeen lähdettiin vielä syömään ja kiertelemään. Ostin Lunalle Rukan talvitakin lähinnä agilitykisoja varten. Pandakin tarvitsisi oman, mutta en uskaltanut ostaa sille ilman sovittamista. Hyvä etten ostanut, sillä toi Lunan koko 40 oli kotona sovitettuna liian pitkä Pandalle.

Rukan mainosmannekiini

Prinsessalla pitää olla tietty pinkkiä päällä

Illalla kun päästiin viimein kotiin, Chrisu ja Jalo olikin siellä jo odottamassa meitä. Lähdettiin melkein heti koko koiralauman kanssa iltalenkille. Nelikko sai juoksennella pellolla vapaana, ja kaikki tulivatkin onneksi hyvin toimeen keskenään. Reipas Ella-neitikään ei paljoa jännittänyt hurjaa kaanaankoiraa :) Lenkin jälkeen Ella ja Tiia lähtivätkin jo kotiin, ja me loput taas ruvettiin valmistautumaan seuraavaan näyttelypäivään.

Launtaina näyttelypaikalla tavattiin taas Tiia, ja me Tiiat jäätiin katsomaan japsikehään, kun taas Chrisun ja Jalon pitikin jo kiiruhtaa omaan kehäänsä. Mä kuvailin japseja, ja oli tavallaan aika rentouttavaa olla välillä kehän reunalla ilman omaa koiraa. Kaanaankoirakehältä tuli tuloksia, että Jalo oli ollut PU2 tällä kertaa.

Taas saatiin kierrellä ja katsella paljon. Ostin koirille uuden shampoon, kun edellisestä on enää tilkka jäljellä. Sen edellisen ostin muuten viime messarista, joten pullo tuntuu riittävän hyvin vuodeksi :) Nyt päästiin myös isoon kehään katsomaan, kun ei ollu omia koiria mukana. Nähtiin, kun Saarnion-kennelin kasvattaja Soile sai Vuolasvirta-palkinnon, ja kun japsit ja kaanaankoirat juoksivat kasvattajaryhminä ison kehän poikki. Ilta venyi pitkäksi, ja heti Keravalle päästyämme, lähdettiin taas juoksuttamaan koiria pelloille. Sama reitti kuljettiin myös aamulla valosan aikaan, ja silloin saatiin kuviakin otettua.

Viikonloppu oli mukava, kiitos Tiialle ja Christinelle seurasta. Pakko vielä mainita, että oon tosi ylpee Pandasta, miten se käyttäyty toisia koiria kohtaan koko viikonlopun mallikelpoisesti.