keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Marsujuttuja (+Pandan kolmas agilitytunti)

Kirppu

Donny
En ookaan vielä aikasemmin kirjottanut tähän blogiin meidän marsuista. Mulla on pitkä historia jyrsijöiden parissa. Ennen marsuja meillä oli lapsena mm. kani ja hiiriä. Ensimmäisen marsuni sain viimein ollessani 10-vuotias. Marsuja on kaiken kaikkiaan ollut 8kpl. Niistä kaksi urosta on vielä kotona: Donny (6vee) ja Kirppu (4vee). Nämä pojat ovat sellaisia ihan tavallisia risteytysmarsuja. Minulla on ollut myös kaksi peruaania ja yksi black tan-rotuinen marsu. Eka marsuni oli perunaani "Matti" (Lycke bo Adiemus), joka oli ensimmäisen omistajansa kanssa kiertänyt näyttelyitä saaden mm. 2 sertiä. Itse jatkoin sen kanssa näyttelyharrastusta. Myös myöhemmin tulleet risteytysmarsut kiersivät ahkerasti pet-luokissa (vähän sama asia kuin koirien match show:t). Nämä nykyiset marsut ovat kuitenkin olleet koko elämänsä ihan vaan kotimarsuina.

Kun meille päätettiin ottaa muutama vuosi sitten koira, esimmäinen asia, mitä piti miettiä oli se, että koira tulisi hyvin marsujen kanssa toimeen. Mitään metsästysviettistä rotua ei siis voitu harkita. No japaninpystykorvassa kohtasi kaikki, mitä etsimme koiralta, myös tässä marsu-asiassa.
Pikku-Luna marsuna (heinä roikkuu suusta)
Ryhmäkuva 2010. Jaajo (vas) on muuttanut mun serkun luokse Kouvolaan.
Ensimmäisen vuoden, kun Luna oli meillä sille tuntui olevan aika paljon seuraa marsuista. Hauskinta oli popsia marsujen häkistä ulos heittelemiä papanoita. Myöhemmin, kun Panda tuli, marsut ovat jääneet ehkä koirien huomiolta hieman taka-alalle. Marsujen häkki on meillä kuitenkin keittiön lattialla ja emme pidä siinä mitään kantta päällä. Näin ollen marsut ja koirat saavat kommunikoida keskenään näin halutessaan. Koirat kunnioittavat marsujen omaa rauhaa, eivätkä häiriköi niitä, tai pyri menemään niiden häkkiin millään lailla. Marsut ovat kuitenkin olleet ensin ja koirat tuntuvat ymmärtävän sen. Joskus Luna tosin saattaa uikutella marsujen häkin vierellä, jos marsut saa kurkkua, mutta se ei :D Kurkku on Lunan suurta herkkua.

Ryhmäkuva 2011
Marsuilla oli tänään kynsienleikkauspäivä ja innostuin samalla kuvailemaan koiria ja marsuja yhdessä. Panda oli selvästi innokkaampi marsujen kaveri tänään, joten se onkin näissä kaikissa kuvissa. Lunalle marsut taitaa alkaa olemaan jo aika itsestäänselvyys.



Lopuksi kerron vielä eilisestä Pandan kolmannesta agilitytunnista. Meillä oli tällä kertaa 4 estettä. Panda oli hieman levottomampi, mitä aiemmilla kerroilla. Saattoi johtua siitä, että se oli niin kamalan innoissaan ja tiesi jo valmiiksi, että mitä siellä koirakoululla oikein puuhaillaan. No esteet vielä lyhyesti:

Pöytä: Tää nyt oli ihan helppo este. Panda tykkäs tästä jostain syystä kovasti. Se hyppäs sinne päälle aina, kun käveltiin ohi. Tosin sitten opeteltiin, että esteille ei saa mennä ilman erillistä käskyä.

Muuri: Muuri meni samanlailla kuin hyppykin, liitäen yli.

Kepit: Aattelin, että jos jollain esteellä tulee ongelmia, niin se on tää. Ihan hyvin Panda kyllä lähti kiertämään keppejä. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan harjottelua näiden kanssa :)

Puomi: Neiti Pandiitto kipitti puominkin reippaasti päästä päähän. Vielä tarvitsee opetella malttia hieman, että saadaan loppuun kunnon kontaktit. Meidän valmentaja Leila sanoi, että tää koira ei pelkää mitään. No onhan sillä noita pelkoja oikeesti (esim. isot koirat), mutta onneksi tosiaan agilityesteet ei pelota sitä ollenkaan. (Pitää koputtaa puuta! Lunakin on ollut ihan sujut jo yhessä vaiheessa kaikkien esteiden kanssa, mutta tällä herkellä sillä on menossa jokin "kontaktiesteet on kamalia"-vaihe.)

Seuraava kerta onkin viimeinen alkeiskurssin kerta. Sen jälkeen Pandakin saa alkaa käymään jatkuvassa ryhmässä. Viimeiselle kerralle taisi jäädä vielä ainakin pussi (jännä nähä, että uskaltaako Panda mennä tästä, Luna ei vieläkään suostu menemään, jos pussi on kokonaan kiinni). Sitten varmaan kokeillaan muutaman esteen ratoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti