Helmikuun kuulumisia

Koirarintamalla tapahtunutta: viime perjantaina lähdettiin Lunan (sekä kahden kaverini) kanssa Tampereelle kyläilemään Christinen ja Jalon luokse. Luna on kiva matkakumppani, kun se osaa ottaa chillisti uusissakin paikoissa, ja se rakastaa kaikkia ihmisiä. Jaloa tosin piti hieman komennella, jos kuono tuli liian lähelle prinsessan takamusta.

Viikonlopun ohjelmaan kuului Tampereen seudun japsilenkille osallistuminen lauantai-aamupäivällä. Ajeltiin Tampereen halki hakemaan Nea ja Timi kyytiin. Huiskupari istui kiltisti takapenkillä yhdessä (lukuunottamatta pientä murinaa Lunan puolelta) lenkkipaikalle asti.

Lenkille osallistui yhteensä 6 japaninpystykorvaa: Luna, Timi, Salli (Martin sisko), Miina (Sulon sisko), Chisu ja pikku-Uuno (4kk). Käveltiin metsäreittiä pitkin laavulle, jossa grillattiin makkaraa ja syötiin eväitä porukalla. Luna juoksenteli kävellessä porukan edellä, ja koitti kovasti saada sitä seuranneita Timiä ja Uunoa mukaan leikkimään. Pojat ei oikein tajunneet Lunan riehakasta leikkityyliä.

Timi ja Luna

Uuno 4kk

Japsit vauhdissa

Tampereen reissulta kotiuduttiin sunnuntai-iltana. Kotona odottikin ikäviä uutisia. Meidän perheen marsuvanhus Donny oli matkan aikana nukkunut pois :( Donny oli kuollessaan 7:n vuoden ja 4kk ikäinen. Eli jo tosi vanha marsuksi. Se eli terveenä marsuna loppuun asti, ja saikin nukahtaa omaan pesäkoppiinsa rauhassa. Tuntuu tosi omituiselta ja surullisesti, että 16 vuoden jälkeen mulla ei oo ekaa kertaa yhtään marsua kotona. Menee varmaan pitkän aikaan totutella siihen, että kukaan ei enää vinku jääkaapin ovea avatessa, tai syö kurttusia salaatteja pois.

RIP Donny 15.10-06 - 09.02-14

Maantaina arki jatkui Koirakeitaan synttäriagilitykisojen merkeissä. Kisaan olivat saaneet ilmottautua kaikki Koirakeitaan agilityryhmissä harjoittelevat koirakot, mutta 3-luokkalaiset eivät voineet sijoittua. Kisaan oli ilmottautunut 23 koirakkoa, joista 3 kisasi ulkopuolisina. Rata oli ykkösluokan tasoa (poislukien keinu).

Ensiksi tehtiin harjotuskierros, jolla koiraa sai palkata. Luna jäätyi (vanhan pahan tapansa mukaan) puomilla, eikä meinannut liikkua senttiäkään puomia ylös. Sain sen onneksi kauheella stemppaamisella liikkeelle, ja puomi saatiin suoritettua. Seuraavaksi vuorossa oli vanha vihollinen A-este. Luna kieltäytyi ekalla kerralla menemästä yli, mutta kun otettiin uudestaan vauhtia, niin huisku viuhahtikin esteen ylitse vauhdilla. Loppurata sujui muuten kommelluksitta, mutta aivan viimeisellä esteellä Luna päättikin mennä haistelemaan puomia (jos sinne olisi vaikka jäänyt nameja). Sain sen kuitenkin jotenkin houkuteltua vielä viimeisinkin esteen yli.

Varsinaiselle kierrokselle lähdin innolla, koska teki mieli kovasti korjata edellisen kierroksen epävarmuus kontaktiesteillä, ja parantaa omaa ohjaamista sen viimeisen aidan kohdalla. Rata lähti hyvin käyntiin, mutta kepeillä tuli pieni pysähdys puolessa välissä. Sain kuitenkin tehtyä korjaavan käsiliikken sinne väliin, ja neiti suoriutui kepit puhtaasti läpi. Sitten jännälle puomille, joka tälläkin kertaa oli hieman pelottava, mutta se päästiin silti ainakin tuplasti nopeemmin läpi kuin edellisellä kierroksella (aikaa kului kuitenkin paljon, varmaan noin 10-15 sekuntia). A meni tällä kertaa hienosti ilman empimistä, samoin koko loppurata, mukaanlukien se viimeinen aita! Olin superilonen nollaradasta, eikä edes melko hidas aika haitannut mitään :)

Kaikki koirakot tekivät hienoja tuloksia, ja en elätellyt mitään toiveita sijoittumisesta, koska mukana oli taas tosi nopeita koiria. Yllätyin siis suuresti, kun Luna sijoittuikin kakkoseksi! Me oltiin ykkösen lisäksi ainoot nollaradan tehneet. Yliaikaa oli tullut ihan pikkasen 0,53s. Se ei kyllä tosiaan harmita, koska tiedän, että pystytään nipistämään puomilta vielä monta sekuntia pois. Luna sai palkinnoksi koiran frisbeen ja hammastikkuja. Ohjaaja sai suklaalevyn (nam).

Tänään toin töistä Lunalle vielä palkkioksi kettupehmolelun. Se oli siitä niin innoissaan, että halusi ottaa sen lenkille mukaan. Siellä se kantoi kettua suussaan koko lenkin ajan :D Tänään ollaan sitten kovasti retuutettu ja leikitty ketulla. Luna tietää jo sen nimen, ja kun pyytää tuomaan kettulelun, niin se kipittää hakemaan sen.

Hienosti menneestä möllikisasta innostuneena uskalsin (viimein) ilmottaa Lunan ekoihin virallisiin agilitykisoihin! Ne on hyppykisat Vantalla maaliskuun alussa. Jännittää jo pikkasen, mutta samalla oon tosi innoissaan. Eniten jännittää se mittaaminen. Toivottavasti Luna olisi alle sen 35cm ja jäisi miniksi.

Lenkillä Lunan ja Ellan kanssa

Nyt tulee poikkeuksellisesti toinen kuvapostaus heti perää, mutta eipä kai se mitään haittaa. Oltiin siis eilen Tiian, Ellan ja Lunan kanssa lenkkeilemässä Espoossa, Tremanskärrin luontopolulla. Tehtiin ihan kunnon lenkki, ja aikaa lenkkiin menikin kaksi tuntia. Narttulauma tuli hyvin toimeen keskenään. Panda ei kiusannut Tiian Lunaa tällä kertaa melkein yhtään. Ellalle se koitti välillä rähistä, mutta Ella rähis samalla mitalla takasin, ja rähinät loppuvatkin aina tosi lyhyeen, kun kumpikin luovutti.

Ella ja Luna

Minun Luna

Kaunis Ella

Luna ja Panda

Ella leikkii jäällä

Lunalla oli iso keppi

Talvi on japsin vuodenaika

Kuvapostaus pitkästä aikaan. Oli niin kiva ilma aamulenkillä, että tuli kamerakin mukaan. Älkää välittäkö Pandan kaljuudesta. Sen mielestä oli hyvä idea pudottaa pohjavilla tähän aikaan vuodesta.

Luna ja luminen maisema

Valppaat tytöt vahdissa

Kaljurotta

Hieman edustavampi kuva

Syön sut!

Et varmaan syö!

Pakkasella tassut palelee

Turku KV & RIP Kirppu-marsu

Aloitetaan tuosta iloisemmasta aiheesti, eli viime viikonloppuna olleesta Turun KV-näyttelystä. Päästiin Lunan kanssa taas Anitan kyydillä paikalle. Näyttelyyn oli ilmottautunut 25 japaninpystykorvaa, ja tuomarina toimi jalostustarkastuksestakin tuttu Marja Talvitie.

Luna oli tosi nätisti näyttelypaikalla, ja sen olisi tehnyt kauheesti mieli leikkiä kaikkien ihanin poikien kanssa. Se oli yllättävän sosiaalisella tuulella, eikä sen tarttenut tällä kertaa murista edes innoikkaimmille kavereille :) Lunan kasvattajan Mirjan koiralle Elvikselle tosin piti pikkasen kiljahdella, kun herra oli Lunan makuun turhan innokas :D

Mä kuvasin taas urokset, ja Anita lupasi auttaa narttujen kohdalla kuvaamisessa, mikä oli tosi kiva sillä sitten sain myös Lunastakin kuvia. Kehässä Luna käyttäytyi muuten nätisti, mutta se kyllästyi odottamaan omaa vuoroaan, ja koitti komentaa mua haukkumalla. Tää oli ihan uus juttu. Ei vissiin ainakaan enää yhtää jännitä kehässä pyöriminen, kun kerkee tulla jo tylsääkin. Luna yritti pöydällä hurmata tuomaria luimistelemalla korvia, ja koittamalla kiivetä syliin :D Arvosanaksi tällä kertaa ERI, mistä olin tosi tyytyväinen, koska Lunan liikkeet (varsinkin sisänäyttelyssä) on mitä on.

Luna <3

Ilkeä emäntä jättänyt koiran yksin pöydälle. (oikeesti oon kyllä just tossa rajauksen ulkopuolella, ei hätää)

Erittäin hyvä tyyppi. Hieman pitkä lanneosa. Hyvä pää. Kookkaat korvat. Kovin levottomat etuliikkeet. Hyvä häntä. Pehmeähkö karva. Hieman epävakaat takaliikkeet.

Tuomari: Marja Talvitie

Pehmeästä turkista ei ole kyllä ennen mainittu, ja myöskin toi korvien kookkaus on ollut pois arvosteluista junnuluokasta lähtien. Liikkeet ei tosiaan tulleet minään yllätyksenä.

Luna mielestelee tuomaria

Eilen tytöt taas kävivät hammaskiven poistossa. Pandalla oli pari epämääräsen näköstä hammasta, joten siltä otettin röntgenkuvat hammaskalustosta. El.lääkäri totesi, että sen kaksi poskihammasta olivat jotenkin löysät, ja ientaskuun oli päässyt syntymään tulehdus. Nää hampaat piti siis poistaa. Lunalla taas oli hampaisto hyvässä kunnossa, eikä hampaita onneksi tarvinut irrottaa. El.lääkäri tosin huomautti, että Lunalta kuulemma puuttuu 2 poskihammasta! Aika jännä, ettei sitä oo kukaan koskaan huomannut :D Lunallahan lukee mm. jalostustarkissa, että sillä on kaikki hampaat....

No, Panda raukka taas on nyt 4:n lääkkeen voimalla pienellä toipumislomalla tuosta hampaiden poistosta. Sille oli vielä operaation aikana joutunut jotenkin mahanestettä ilmeisesti kurkkuun, mikä sitten osaltaan hieman ilmeisesti hidastaa toipumista.

Ei meiän eläinlääkärikäynnit sitten siihen loppuneet. Sain marsut alkuviikosta kotiin, ja huomasin, että Kirpulla oli kaula jotenkin oudosti turvonnut. Tunnustelessa se tuntui ihan kovalta, ja arvelin sen olevan kasvain. Se oli tosi nopeesti siihen ilmestynyt, koska marsut olivat olleet vain pari viikkoa porukoiden luona hoidossa, enkä ollut huomannut sitä aiemmin.

Tietenkin oon ollut henkisesti varautunut siihen. että kaverit on jo vanhoja, eivätkä enää välttämättä kauaa elä, mutta silti toi tuli aika järkytyksenä. Varsinkin, kun nää marsut jää mun viimeisiksi ainakin toistaiseksi. Tiesin kanssa, että kun me eläinlääkäriin mennään, niin marsu jää luultavasti sille reissulle. Keräsin sitten alkuviikon voimia ajanvaraamiseen, ja tänään sitten oli aika mennä kuulemaan tuomio. Niinhän siinä sitten kävi, että kun sanoin eläinlääkärille, etten halua Kirpun kärsivän, niin hän oli sitä mieltä, että se on parempi lopettaa sitten samantien.

Kirppu oli mukava ja virkeä pieni marsu loppuun asti. Toivottavasti se on nyt jossain vihreillä nurmikentillä, jossa se saa märehtiä mahansa täyteen.

Laitumella

vauva-Kirppu

Tervetuloa vuosi 2014

Laitetaan alkuun viime vuoden saavutuksista koottu kollaasi. Vaikka mun koirat ei ookaan mitään multivalioita, tai agilitymestareita, niin silti oon huippuylpeä kaikesta, mitä ollaan niiden kanssa saavutettu. Toivottavasti jaksetaan tämänkin vuoden puolella harrastaa yhtä paljon. Niin ja toivotaan tietenkin, että koirat (ja minä) pysytään terveinä, että harrastaminen on mahdollista.

Uskalsin nyt ottaa sen linsenssin agilityyn täksi vuodeksi. Tarkotus olisi siis korkata Lunan kanssa viralliset kilpailut jossain välissä vuotta. Alkuun varmaan tunnustellaan omaa tasoa vielä möllikisoissa. Ekat viralliset ovat sitten luultavasti hyppykisat, koska Lunan keinu ei ole vielä niin varma, että viitsisin lähteä sen kanssa sitä kilpailuissa tekemään. Mutta ehkä saadaan se sujumaan jo ennen tämän vuoden loppua. Treeneissä pystytään harjoittelemaan keinua niin harvoin, että oon vähän harkinnut pienen keinun tilaamista kotiin.

Mulla on menossa kahden viikon talviloma. Tiistaina vaihtui vuosi, ja oltiin tällä kertaa ihan täällä kaupungissa. Lunaa pelotti vähän pauke, mutta Pandaa raketit eivät jännittäneet. Sen piti vaan haukahdella aluksi kovasti ulkoa kuuluneelle kolinalle. Luna oli sisällä melko rauhallinen, mutta kuuden aikaan kun siirryttiin viettämään iltaa kaverin porukoiden luokse, se oli matkalla tosi levoton ja koitti pyrkiä piiloon pamahduksia. Lähdettiin illlanvietto paikasta kotiin vasta kahden jälkeen, kun raketteja ei enää olisi saanut ampua. Tietenkin niitä vielä ammuttiin, ja taas sai koira pelätä. Onneksi Luna ei kuitenkaan ihan hirveästi pelkää. Se ei laske häntää, tai kuolaa tai muutenkaan kovasti panikoi. Se vaan ei yhtään haluaisi mennä ulos silloin kuin siellä pamahtelee.

Panda otti rennosti

Agilitylisessistä innostuneena oon viimein jaksanut kaivaa kesän jäljiltä kotiagilityesteet taas käyttöön. Meillä on ollut tällä viikolla jo kolmet treenit. Keppitreenit, takanaleikkaustreenit ja tänään vielä tehtiin pientä radan pätkää, jossa oli mukana kepit. Keppiradan tarkotus oli treenata keppien sisääntulokulmia. Kuvasin takanaleikkaustreenit, sekä tänpäiväset, mutta tänpäiväsistä tuli niin huonot, että taidan laittaa vaan nuo leikkaus-videot esille :)

Agilityryhmä palaa onneksi joulutauolta ensi viikon tiistaina. Torstaina tytöillä taas on hammaskivenpoistoon varattu aika. Kahden viikon päästä Luna korkkaa tän vuoden näyttelykauden Turun näyttelyssä. Mulla ei oo mitään kummempia odotuksia, mutta ihan kiva päästä taas näyttelemään :) Luultavasti niistä liikkeistä tulee taas vaan sanomista.

Lisäksi oon koittanut katella kovasti tulevia agilityn möllikisoja (sekä tottakai myös virallisia), sekä Pandalle mätsäreitä. Kauheesti huvittais päästä jo osallistumaan johonkin. Vaikka hyvähän se on välillä lomaillakin.

Koirien joulu

Lunan ja Pandan joulukuva :)

Jouluaattona herättiin kaikki jo hyvissä ajoin avaamaan oman porukan lahjoja. Koirat saivat molemmat isot luut, sekä uuden aktivointipallon. Lahjojen avaamisen ja aamulenkin jälkeen pakattiin lahjat, marsut ja koirat autoon, ja suunnistettiin mun porukoiden luokse viettämään joulua.

Luna oli pikkasen maaninen sen uuden luun suhteen :D

Kissat oli lötköllä tuulella

 Koirat on ilmeisesti olleet superkiltisti, koska niille oli myös "mummolassa" iso kasa paketteja odottamassa. Lahjoista paljastu mm. puruluita, herkkuja ja leluja. Tytöt oli ihan onnessaan kun koko perhe oli koossa, ja huomita ja herkkuja sateli joka puolelta.

Iloinen Luna

Panda

Sisu ja Panda

Viiden aikaan me lähdettiin Mikon kanssa seuraavaan kyläpaikkaan, eli Mikon porukoiden luokse viettämään iltaa. Luna ja Panda ei voi tulla sinne mukaan, koska Mikon vanhempien koirat ja ne eivät oikein tule keskenään toimeen. Tytöt saivat onneksi jäädä vielä mun porukoiden luokse aattoillaksi. Ne oli päässyt pitkälle iltalenkillekin, ja Luna oli ottanut kaiken irti kyläilystä. Panda-raukka taas oli kuulemma masentuneena vaan roikottanut häntäänsä.

Panda masistelee

Zena joululahjojen kimpussa

Vani

Illalla haettiin koirat kotiin, ja kotona ne painelikin suoraan nukkumaan. Marsut taas jäivät "joululomalle" sinne mun porukoille. Kissat tykkää marsujen seurasta, ja taitaa niistä olla iloa myös mun vanhemmille.

Seuraavana aamuna kotona:

Kaikki lahjat kasassa :D

Messari ja muu koiraviikonloppu

Mikko lähti torstaina Irlantiin poikien kanssa. Kämppä oli siis sopivasti käytettävissä koirajuttuja varten koko Voittaja-viikonlopun ajaksi. Tiia ja Ella tulivat torstai-iltana meille yöksi. Täällä on käynyt tosi vähän koiria (oikeestaan ainoostaan Jalo on tainnut käydä kylässä), joten hieman pelotti tyttöjen reaktio uuteen koiraan niiden omalla reviirillä. Laitoinkin Pandan makkariin siksi aikaa, että Ella ja Luna saivat tutustua ensin rauhassa kahdestaan. Luna hyväksyikin pennun melko helposti. Syötiin nopeesti ja lähettiin sitten viemään japsikolmikkoa ulos. Tässä vaiheessa vasta päästettiin Pandakin totuttelemaan Ellaan. Lenkki meni hyvin, ja kotonakaan ei onneksi mitään kummempia riitoja tullut. Vähän pentua piti tietenkin koittaa määräillä.

Lenkin jälkeen Luna ja Ella pääsivät pesulle ja puunattavaksi. Tiia oli saanut uuden superturkinkuivaajan, ja sillä saatinkin tytöt nopeesti kuivaksi. Pitää varmaan joskus hommaa itellekin sellanen, oli nimittäin tosi kätevä.

Aamulla ajeltiin rekkujen kanssa Keravan asemalle, ja kun viimein saatiin auto parkkiin, jouduttiinkin jo juoksemaan junaan. Ella oli ensi kertaa junan kyydissä, mutta ei pistänyt sitä ollenkaan pahakseen. Juna oli täynnä perjantai-aamun työmatkalaisia, ja jouduttiinkin ahtautumaan koirat sylissä täpötäyteen junan eteiseen. Onneksi tytöt on sosiaalista tyyppiä :D

Ella osasi olla tosi rauhassa näyttelypaikalla

Messarissa mentiin suoraan japsikehälle, mutta oltiin sen verran ajoissa, että kerettiin hieman kierrelläkin ennen kehän alkua. Tiia oli ihan paniikissa koko aamun Ellan näyttelydepyytin takia. Onneksi kaikki hermoilu oli turhaa, Ella nimittäin esiintyi tosi kauniisti (mitä nyt hieman innostui liikkeessä pomppimaan) ja ansaitsi itselleen KP:n ja oli siis myös ROP-pentu. Hieno Ella seisoi ainakin 5min aloillaan nätisti tuomarin arvosteltavana.

Tiia ja Ella edustaa tyylillä

Kaunis Ella

Lunakin esiintyi perjantaina nätisti, sen liikkeet olivat tosin taas huonot. Itelle rupee menee vähän maku näyttelyihin, kun tuntuu, että aina ne liikkeet menee pieleen, enkä minä tai koira voi sille mitään. No voi olla, että aletaan pikkuhiljaa vaihtaa päälajia agilityyn. Arvostelu oli kuitenkin hyvä, ja tuomari arvosteli Lunan Erinomaisen arvoiseksi. Valioluokassa vain ensimmäiseksi sijoittunut Mandi sai SA:n.

Tällä keraa maltettiin seisoakin

Mandi&Kaija, Mitzu&Salla, Luna&minä

Kivaa tais olla kuitenkin :)

3,5 years, nice bitch, lovely head, good pigmentation, dark eyes, well placed ears, good slope of neck, level topline, well angulated, movement correct in front, but rather weak behind, nice color and structure coat.

Vapaa suomennos: 3,5-vuotias, kiva narttu, ihana pää, hyvä pigmentti, tummat silmät, hyvin asettuneet korvat, hyvä niskan kaari, tasainen ylälinja, hyvin kulmautunut, liikkuu oikein edestä, mutta melko heikosti takaa, kiva väri ja turkin muoto.

Japsikehän laidalla riitti tuttuja, ja monen kanssa kerettiin rupattelemaan. Kehän jälkeen lähdettiin vielä syömään ja kiertelemään. Ostin Lunalle Rukan talvitakin lähinnä agilitykisoja varten. Pandakin tarvitsisi oman, mutta en uskaltanut ostaa sille ilman sovittamista. Hyvä etten ostanut, sillä toi Lunan koko 40 oli kotona sovitettuna liian pitkä Pandalle.

Rukan mainosmannekiini

Prinsessalla pitää olla tietty pinkkiä päällä

Illalla kun päästiin viimein kotiin, Chrisu ja Jalo olikin siellä jo odottamassa meitä. Lähdettiin melkein heti koko koiralauman kanssa iltalenkille. Nelikko sai juoksennella pellolla vapaana, ja kaikki tulivatkin onneksi hyvin toimeen keskenään. Reipas Ella-neitikään ei paljoa jännittänyt hurjaa kaanaankoiraa :) Lenkin jälkeen Ella ja Tiia lähtivätkin jo kotiin, ja me loput taas ruvettiin valmistautumaan seuraavaan näyttelypäivään.

Launtaina näyttelypaikalla tavattiin taas Tiia, ja me Tiiat jäätiin katsomaan japsikehään, kun taas Chrisun ja Jalon pitikin jo kiiruhtaa omaan kehäänsä. Mä kuvailin japseja, ja oli tavallaan aika rentouttavaa olla välillä kehän reunalla ilman omaa koiraa. Kaanaankoirakehältä tuli tuloksia, että Jalo oli ollut PU2 tällä kertaa.

Taas saatiin kierrellä ja katsella paljon. Ostin koirille uuden shampoon, kun edellisestä on enää tilkka jäljellä. Sen edellisen ostin muuten viime messarista, joten pullo tuntuu riittävän hyvin vuodeksi :) Nyt päästiin myös isoon kehään katsomaan, kun ei ollu omia koiria mukana. Nähtiin, kun Saarnion-kennelin kasvattaja Soile sai Vuolasvirta-palkinnon, ja kun japsit ja kaanaankoirat juoksivat kasvattajaryhminä ison kehän poikki. Ilta venyi pitkäksi, ja heti Keravalle päästyämme, lähdettiin taas juoksuttamaan koiria pelloille. Sama reitti kuljettiin myös aamulla valosan aikaan, ja silloin saatiin kuviakin otettua.

Viikonloppu oli mukava, kiitos Tiialle ja Christinelle seurasta. Pakko vielä mainita, että oon tosi ylpee Pandasta, miten se käyttäyty toisia koiria kohtaan koko viikonlopun mallikelpoisesti.