Pandan kaupunkiseikkailut

Pandan juoksut alkaa viimein olla ohi, ja ollaan saatu harrastuskausi taas kevään myötä käyntiin. Virallisia kehiä odotellessa ollaan aloitettu treenaaminen mätsäreistä. Palmusunnuntai vietettiin Viikissä kamalassa säässä mätsäröimässä. Oli vain muutama aste lämmintä, satoi jäätävää vettä, ja tuuli vielä kylmästi. Japsi nyt ei moisesta säästä kärsi, mutta herkkänahkainen emäntä oli kovasti kylmissään. Säästä huolimatta, oli ihan mukava aamupäivä riiviön kanssa. Panda kovasti kommentoi kehän laidalla tapahtumia, mutta ei muuten vaikuttanut levottomalta, tai pelokkaalta. Olin ihan tyytyväinen käytökseen, koska se ei puoleen vuoteen oo missään kehässä kuitenkaan pöyrähtänyt.

Paikan päällä tavattiin myös uusi japaninpystykorvakaveri. Koiran nimi oli Tico, ja hän oli omistajansa kanssa keräämässä kehäkokemusta. Tico heilutteli kovasti tassujaan (japaninpystykorvamaiseen tapaan) Pandan suuntaan, mutta neiti ei lämmennyt hurmausyrityksille. Tico on 1,5-vuotta vanha ja kotoisin Fuji-San-Kennelistä. Kutsuttiin herra omistajineen mukaan myös pääkaupunkiseudun japsiporukkaan. Toivottavasti nähdään heidät jatkossa mukana lenkeillä :)

Kehässä Panda meni ihan mukavasti. Pikkasen se veti, ja tuulessa heiluvat kehänauhat olivat myös pikkasen pelottavia. Muuten suoritus oli ihan kiitettävä. Punainen nauha napattiin siis yksilöarvostelusta. Punaisten kehässä ei sitten enää sijoituttakaan parinkymmenen koiran joukosta, mutta ainakin saatiin hyvää kokemusta kaameessa säässä esiintymisestä :D

Tänään taas lähdettiin jo aamukymmeltä kävelemään kohti keskustaa. Panda pääsi pitkästä aikaa junan kyytiin. Asemalla ohisujahtavat junat olivat aika jänniä, mutta junan sisällä ei sitten enää niin paljoo jännittänytkään. Reilu viiden minuutin matka meni tosi äkkiä emännän sylissä maisemia katsellessa.

Järvenpäässä suunnistettiin kännykän navigaattorin avulla kohti mätsäripaikkaa. Se olikin yllättävän lähellä, ja päästiin ilmottautumaan mukaan. Pieniä aikuisia oli ilmotettu mukaan 23kpl. Panda taas piti hieman älämölöä kehän reunalla, mutta malttoi olla onneksi suurimman osan ajasta nätisti paikallaan.

Kehässäkin meni hyvin. Panda antoi kopeloida, ja malttoi seisoakin (lepattavista kehänauhoista huolimatta) hyvin. Liikkeet olivat aluksi pandamaisen hätäiset, mutta onneksi tuomari antoi tehdä vielä toisenkin kierroksen, ja silloin malttia löytyikin jo paljon enemmän. Tänään siis taas punainen nauha :)

Punaisten kehässä olikin sitten 12 koiraa. Tuomari oli hirveän tarkka, ja mietti päätöksiään pitkään. Hän seisoi pitkän aikaa Pandan kohdalla, ja juuri silloin neiti tietenkin rupesi pyllähtelemään. Onneksi sain sen nopeasti takaisin seisomaan, ja emännän suureksi iloksi pieni valkoinen napattiin 4:n parhaan joukkoon. Lopullinen sijotus oli PUN4. Saatin hienoja palkintoja: pokaali, ruusuke, pääsiäismuna ja koiran herkkua. Palkinnot repussa lähdettiin iloisin mielin kohti juna-asemaa.

Kotona otettu kuva palkintosaaliista

Kun saavuttiin junalla takasin Keravalle, päätin että käydään vielä kokeilemassa Keravan ainoota koiraystävällistä ravintolaa, Ravintola Onnellista kanaa. Koiran kanssa olisi saanut mennä sisällekin syömään, mutta koska oli kaunis ilma, päätin syödä ulkona. Tilasin mulle kanakorin, ja Pandalle possunkärsiä ja naudan mahaa. Koirille oli siis oma menuu, jossa oli koiranherkkuja 1€/kpl. Lisäksi Panda sai ison kupin kylmää vettä. Maha maistui sille heti, mutta kärsien kohdalla se päätti nirsoilla. Sain taas olla ylpeä pikkuneidistä, joka (paria pientä haukkua lukuunottamatta) osasi istua nätisti ja hiljaa pöydän ääressä.

Maha oli hyvää

Kärsät ei kelvannu

Ruuan jälkeen napattiin vielä palkintopossukuvat, ja suunnistettiin bussiasemalle, ja sieltä seuraavalla bussilla kotiin. Bussi ei ollut ihan niin jännä kapistus kuin mitä junat olivat. Kotona Panda pujahti heti sängyn alle nukkumaan. Taisi olla rankka reissu pienelle.

Synttärikoiran kuulumisia

Joko saa ottaa?

Meillä vietettiin siis eilen syntymäpäiviä. Lunalla tuli täyteen jo kokonaiset 4 vuotta. Synttäriperinteisiin kuului maksalaatikkokakku, asiaan kuuluvalla määrällä "kynttilöitä" (=herkkutikkuja). Koirat on jo tainnut tottua siihen, että kakkuun ei kosketa ennen kuin emäntä on ottanut tarpeeksi valokuvia :D Luna odotti kakkuaan kärsivällisesti, mutta ehkä hieman ärsyyntyneen näköisenä. Leluja en viitsinyt tällä kertaa ostaa. Siivottiin tällä viikolla asunnon myyntiä varten, ja huomasin, että niitä leluja on kertynyt hirveet määrät nurkkiin. Silloin kun koirat oli nuorempia, niin leluja meni rikki hyvään tahtiin (varsinkin Pandan suolestusinnostuksen kourissa), mutta nykysin lelut tuntuu olevan turhankin pitkäikäisiä.

Panda sai myös palan synttärikakusta

Jos palataan vielä viime aikojen tapahtumiin, niin viimeiksi taisin päivittää blogin erkkarin jälkeen. Erkkarista seuraavana päivänä oli japsiyhdistyksen jalostustoimikunnon järjestämä kasvattajapäivä Nurmijärvellä. Siellä keskusteltiin japsien lisääntymisongelmista, sekä katsottiin videoita MH-luonnekuvauksesta. Päivä oli tosi antoisa. ja oli mielenkiintoista kuulla kokeneiden kasvattajien mielipiteitä ja pohdintoja rodun tilasta. Sain kyllä paljon uutta tietoa irti + nyt tekee vielä enemmän mieli viedä Luna ja Panda MH:een. Harmi vaan, että luultavasti joudutaan odottamaan ensi vuoden syksyyn asti, jollain yhdistys järjestää oman kuvauksen. Ulkopuolisiin kuvauksiin on niin kovin hankala saada paikkaa.

Seuraavana sunnuntaina meidän piti käydä Pandan kanssa agilityn supermöllikilpailuissa Vuokkoset areenalla, mutta neiti päättikin aloittaa juoksunsa juuri ennen sitä, joten se jäi sitten välistä. Tällä hetkellä on sitten molemmat tytöt juoksupöksyinä täällä. Luna aloitti noin viikko Pandan jälkeen omat juoksunsa.

Ennen Lunan juoksuja kerettiin kuitenkin käydä vielä toisissa virallisissa agilitykilpailuissa Riihimäellä viime launtaina. Osallistuttiin taas hyppyluokkaan pelkästään. Hallin pihalla oli 12 kepin sarja, ja siinä harjotellessa kepit meni jo ihan sujuvasti. Kun viimein pääsin radalle tutustumaan, niin pikkanen pelko iski kuitenkin pintaan - radalla oli samanlainen putki-kepit-putki-kohta, kuin se, johon meidän edellinen kilpailu kaatui. No, rata oli kyllä muuten tosi helpon oloinen. Ei ollut mitään kovin hankalia ohjauskohtia.

10 ensimmäistä estettä menikin ihan virheettömästi. Lunalla ei ollut ihan niin hirveetä vauhtia päällä kuin edellisessä kilpailussa, mutta pidin sitä ihan hyvänä asiana tässä vaiheessa. 10-putken kohdalla, ja sen jälkeen himmasin sitä tosi paljon keppejä varten, ja neiti lähtikin pujottelemaan muutaman kepin. Sitten en tiiä, mitä tapahtu, vaikuttiko mun oma hermostuneisuus koiraan, ja se sekosi pujottelussa, vai eikö vaan malttanut keskittyä. Koitin lähettää Lunan vielä alusta kepeille, mutta uusi yritys oli liikaa ja sama ilopallokohtaus, kuin viime kisoissakin oli seuraus siitä. Tällä kertaa koira viiletti missä sattui, ja jätettiin loppurata suosiolla tekemättä. Yleisöllä sekä koiralla oli tosi hauskaa ainakin :D Itteä aluksi vähän harmitti, mutta eihän tollaselle maailman ilosimmalle pienelle valkoselle voi olla vihainen. Nyt tosin jätetään viralliset kisat toistaiseksi, että saadaan pakka kasaan myös niiden keppien osalta. Kepit yksittäin siis sujuu, mutta näköjään radan osana (ainakin vieraalla kentällä) ovat vielä mahdottoman tylsät. Nyt siis reippaasti harjotusta ja möllikisoja, niin ehkä syksyllä päästään taas jatkamaan myös virallisissa kilpailuissa.

Tällä viikolla sain myös ilosen uutisen sähköpostiin. Meidät valittiin Lunan kanssa HSKH:n kesäkauden treeniryhmään :) Nyt siis molemmat tytöt saavat omat ryhmänsä ainakin kesäkaudeksi. Panda saa käydä meiän Koirakeitaan tiistain ryhmässä nyt joka viikko, kun Luna aloittaa toukokuun alusta treenit Hakunilassa. Meillä on kovat odotukset uutta ryhmää kohtaan. Luulen, että Lunalle tekee hyvää päästä harjoittelemaan isolle kentälle. Ehkä se malttaa sitten kisoissakin olla rilluttelematta, kun täysmittainen kenttä on treeneistäkin jo tuttu.

Vaikka tämä onkin ehdottomasti koirien blogi (ja tulee olemaankin), niin mun täytyy nyt myös kertoa hieman meidän tulevasta perheenlisäyksestä... Tällä kertaa laumaan ei siis liitykään uutta karvavauvaa, niin ihka oikea vauva :) Perheemme esikoisen laskettuaika on 26.8. Itteä pikkasen tietenkin jännittää, että miten koirat ottaa tulokkaan vastaan. Tuleekohan niistä vähän mustiksia? Pääasia tietenkin, että kaikki menisi niin vauvan, kuin koirienkin osalta hyvin. Raskausaika on ollut tähän asti suhteellisen helppo (koputan puuta täällä), ja toivoisin että voisin käydä agilityssäkin mahdollisimman pitkään. Varsinkin nyt kun meillä on uusi ryhmäpaikkakin. Toivottavasti siellä suhtaudutaan myötämielisesti tälläseen möhömahaan treeniporukassa :D