torstai 25. heinäkuuta 2013

Panda kävi mätsärissä

Lähettiin eilen Pandan kanssa harjottelemaan mätsäriin Helsingin vinttikoirakeskukseen. Käytiin matkalla hakemassa Tiia ja Luna (Dreambears Dazzling Diamond) kyytiin. Perillä havaittiin kolmaskin huisku ilmottaumisjonossa. Kyseessä oli Hämeenlinnan näyttelystä tuttu Jedi (Noblewhite Taiki Kiyoshi).

Täällä mä oon!
Pieniä aikuisia oli suht paljon ilmottaunut mukaan, suunnilleen 50 koiraa. Kehän laidalla sai siis odotella melko kauan. Panda oli taas ihan mahottomalla tuulella, se ei sietänyt yhtään Lunaa. Tytöt meinas ottaa ihan kunnolla yhteen pariin otteeseen. En tiiä, että johtuuko tää nyt siitä juoksujen lähestymisestä. Harmittaa, että taas on menty tähän, kun alkukesästä tytöt tuli jo tosi hyvin toimeen. Pitää varmaan oottaa, että ne juoksut menee ja kattoo sitten uusiksi, että miten sujuu.

No kehässä Panda otti vanhan tutun höyryveturi-vaihteen silmään. Eli näyttelyhihnassa piti kiskoo mahdollisimman raivolla eteenpäin. Pöydällä tuomari sai tutkia onneksi kunnolla ja, kun tuomari pyysi seisottamaan Pandan vielä lopuksi vapaasti, niin tyttö seisoi kuin suolapatsas. Tuomari sanoinkin, että no TÄN sen osaa. Eli vielä pitäs vaan saada malttia siihen hihnassa tepasteluun (silloin kun kehässä on muitakin koiria). Pandalle siis sininen nauha.
Höryveturina eteenpäin (kuva: Henna Lavikainen)
3 jalkaa neljästä malttaa poseeraa (kuva: Henna Lavikainen)
Vapaasti seisominen onnistui (kuva: Henna Lavikainen)
Sininen tällä kertaa
Tiian Luna sai myös sinisen nauhan, vaikka esiintyikin paljon kauniimmin kuin Panda. Jedi taas sai ainoana japseista punaisen nauhan. Sinisten kehässä sitten taas Luna poimittiin 8:n parhaan joukkoon, mutta tällä kertaa ei tullut sijoitusta. Jedi taas esiintyi erittäin mallikelpoisesti, mutta tää jäi ilmeisesti kovatasoisessa punasten ryhmässä tuomarilta huomaamatta.
Jedin hienot liikkeet
Luna ja Tiia kehässä
Kiva ilta vietettiin taas japsiporukassa :) Kiitos kaikille vielä seurasta. Loput kuvat voi kurkata täältä.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lomalla viimeinkin!

Tän vuoden kesälomat alkoi virallisesti tänään. Mikolla alkaa vasta ensi viikolla, joten tää eka viikko lomaillaan vaan koirien kanssa. Mulla on yhteensä lomaa nyt putkeen kolme viikkoa. Yksi viikko on säästetty talvelle, Lunan (mahdollisten) pentujen hoitoa varten.

Tää aamu alkoikin aktiivisesti, kun käytiin Koirakeitaalla korvaamassa meiän syksyn ensimmäinen agilitytunti omatoimitreeneissä. Meidän ohjatut treenit siis jatkuisivat jo ensi viikolla, mutta lähetään koko poppaa maanantaina mökkeilemään, niin ei sen takia päästä sinne vielä ekalla kerralla.

Otin tällä kertaa vain Lunan mukaan, että saataisiin kunnolla keskittyä sen ongelmakohtiin. Ensimmäisenä aloitettiin pussista, joka saatiin viimeiksi omissa treeneissä menemään ekaa kertaa niin, että pussi on kokonaan kiinni. No ensimmäisellä yrityksellä neiti ei mennyt läpi. Sitten käytin "nami piilossa"-kikkaa, eli piilotin (niin, että Luna näki) nakin palan pussin helman väliin. Sitten lähetin Lunan uudestaan pussin suulta ja sinnehän se syöksyi nakkia etsimään :D Pari toistoa ja kohta ei tarvinut enää edes piilottaa nakkia. Se on kyllä hauska huomata, että nykyään tietää jo itse aika hyvin, että millaiset kikat toimii oman koiran kohdalla.

Sitten oli vuorossa A-este, joka tosiaan koitui meidän kohtaloksi viime möllikisoissa. Reippaasti lähettiin kokeilemaan, mutta koira suhtautui täysin samoin kuin niissä kisoissakin: nosti tassut esteelle, mutta ei suostunut sen pidemmälle mennä. Mentiin sitten pari kertaa niin, että tuuppasin pyllystä vauhtia, aina kun se jähmettyi ylösmenossa. Alasmenot se menee jo hyvin, ja joka kerta se muisti tehdä myös hienot 2on2off-kontaktit loppuun. Parin kierroksen jälkeen Luna lähtikin jo itsenäisesti esteelle, eikä tarttenut enää auttaa ollenkaan. Lopputreeneissä taas, kun oli tarkotus treenaa muita esteitä, niin koiralle tuntui olevan oikein palkkio, kun päästin sen A:lle juoksemaan :) Oon kyllä iloinen, että saatiin tää taas kuntoon (ainakin toistaiseksi).
Panda näyttää, että se osaa seisoa hienosti
Pandalla taas alkoi eilen karvanlähtö. En oottanu sitä vielä näin pian. Viime vuonna sillä alkoi elokuun puolessa välissä. Toisaalta keväällä taas se tuli jo helmikuun alussa (5,5kk väliä). Eli sillä perjaatteella sen kuuluikin alkaa nyt :) Pitää pitää toi väli mielessä, niin osaan sitten laskea kevään karvanlähdön vähän tarkemmin. (Eli sen pitäs tän mukaan tulla jo tammikuun alussa).

Ihana Panda, 25kk
Oon vähän seuraillut tota Pandan käytöksen muuttumista sen kiiman vaiheiden aikana, ja kun luin tota Helena Koskentalon "Parempaan pentutulokseen"-kirjaan, niin törmäsin sellaseen väittämään, että jotkut nartut alkavat käyttäytyä suorastaan uhmakkaasti toisia koiria ja ihmisiä kohtaan pari kuukautta ennen varsinaisen juoksun alkua.

Ainakin viime keväänä mä huomasin tällästä käytöstä narttuja kohtaan ja viime japsilenkillä sitä oli taas huomattavissa. Juoksujen aikaan ja niiden jälkeen se taas tulee paljon paremmin muiden koirien kanssa toimeen. En sitten tiedä onko kyse mistään tälläsestä. Tarkkailen nyt huolella tota sen toimintaa. Muutenkin tuntuu, että Pandaan noi juoksun vaiheet vaikuttaa paljon enemmän, kuin Lunaan.
Molemmat tytöt rakastaa mustikoita, ollaankin tehty paljon mustikkalenkkejä metsään :)
Panda rakastaa myös vattuja (ja mansikoita ja puolukoita ja..)
Tällä viikolla meillä on vielä ohjelmassa keskiviikkoillalle mätsäri. Tiia lupas tulla kaveriksi sinne. Otan ainakin Pandan mukaan, sekun tarttee oikeesti treeniä sen viime kertasen kehäkäytöksen perusteella. Lunasta en vielä tiiä. Koitan keksiä sitten jotain muutakin kivaa Tiia+koirat-ohjelmaa, nyt kun meillä on koko viikko aikaa touhuilla :)

torstai 11. heinäkuuta 2013

Luna möllikisoissa

Tän viikon tiistain sujui samalla tavalla kuin viime viikonkin tiistai, lähettiin siis Tattarisuolle mölliagilitykisoihin. Tällä kertaa mukaan lähti vain Luna, (Pandahan oli edellisellä viikolla päässyt jo kokeilemaan taitojaan tosimöllien hyppyputki-kisassa.) Aattelin, että toi tosimöllien rata saattaisi olla jopa liian helppo Lunalle, joten ilmotin sen suoraan mölliluokkaan.

Etukäteen tiesin, että radalla ei ole rengasta, keinua, keppejä, eikä pöytää. Muut olisivatkin mun puolesta saaneet olla, mutta keinu on meillä vielä treenin alla. (Sen takia valitaankin tällä hetkellä vain sellasia möllikisoja, missä se ei varmasti ole mukana.)


Kun pääsin viimein muutaman tunnin odottelun jälkeen tutustumaan rataan, huomasin että se oli aika sopivan haastava meidän tasolle. Muutama hieman haastavampi ohjauskuvio täytyi tehdä, mutta uskoi, että niistä selvittäisiin kunhan vaan otettaisiin radalla tarpeeksi rauhallisesti. Isoimpana haasteena koin kuitenkin Lunalla kontaktiesteet, joissa sillä on ollut ongelmia talven ja kevään mittaan. Ollaan ne saatu viimein treeneissä menemään, mutta nyt kun ollaan oltu jo muutama viikko tauolla agilitystä, niin vähän minua pelotti, että kuinka ne tulisivat sujumaan. Varsinkin kun A-este oli heti ekan hypyn jälkeen ensimmäisenä vuorossa. Puomikin tuntui tavallista haastavammalta, koska sen alta kiemurteli 2 putkea.
No heti alussa mun epäilykset osui oikeaan, Luna hyppäsi nätisti hypyn yli, mutta pysähtyi A:n eteen kuin seinään, se laittoi etutassut esteelle ja tähyili ylöspäin, mutta ei uskaltanut mennä. Kokeilin sen kanssa vielä pari kertaa uusiksi, kunnon vauhdin kanssa, mutta neiti oli sitä mieltä, että tänään ei A:lle kiivetä. No jätin sen sitten suosiolla väliin (vaikka se tiesikin hylsyä) ja jatkettiin siitä radan suoritusta. Muut esteet ja jopa minun ohjaus sujuikin hienosti. Yksi virhe sattui vielä 11. esteen kohdalla, kun Luna pääsi takakautta karkaamaan puomille (puomi oli todellisuudessa lähempänä hyppyestettä, kuin tuossa minun hahmotelmassa). Puomin kanssa sekoiluun kului turhaa aikaa, mutta muuten meidän vauhtikin oli jo aika nopeaa. Loput esteeet sitten taas sujuivat ilman virheitä.

Onneksi otin kaksi starttia, niin ei jäänyt sitten kaivertamaan mieltä, että oisiko se koira suostunut sen A:n sitten seuraavalla kerralla menemään - ei nimittäin suostunut. Eli tokallakin radalla hylsy napsahti samasta syystä. No jatkettiin sitten rataa piittaamatta  hylkäyksestä ja tällä kertaa ei tullutkaan muita virheitä :) 7-esteeltä koira tosin lähti kipittämään kohti 15:sta, mutta sain sen karjastua takasin reitille :D Loppumatkasta myös innostus (ja sitä kautta vauhti) alkoi neidiltä hiipua, kun namia ei meinannut tippua sitten millään, vaikka kuinka kovasti koitti miellyttää. Oon kyllä oikeesti tosi ylpee, miten hienosti Luna suoriutui näistä radoista. Ollaan tosi vähän harjoteltu sen kanssa ilman palkkaa, ja tuolle kun ruoka on erittäin tärkeä asia, niin ei voi olla kuin tyytyväinen, että tää kisauran avaus meni näinkin hienosti :)

Iski pikkuinen kisakuume nyt tästä. Tekee kovasti mieli mennä taas möllikisaamaan, mutta meidän on pakko hoitaa ensin toi A niin varmaksi, että tositilanteessakaan ei rupee jännittämään. Lisäksi se keinukin tosiaan tarvii vielä treeniä, että joskus päästään semmosiinkin kisoihin, missä on kaikki esteet käytössä. Nyt sitten vaan ootellaan, että treenit taas alkaa elokuun alusta.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Japsilenkillä pitkästä aikaan

Tän viikon koiramaisuudet alkoivat jo tiistaina, kun päätin lähteä kokeilemaan mölliagilityä tyttöjen kanssa Helsinkiin. No reissuhan ei mennyt täysin putkeen (en tajuu miten onnistun aina säätämään jotain) ,nimittäin kun päästiin paikalle ja asetuttiin ilmottautumisjonoon, rupesin kattelee ympärilleni, että heeeetkinen kaikilla muilla on rokotustodistukset mukana. Meilläpä ei tietenkään ollut -.- Olin kyllä meinannut pakata ne mukaan, mutta lähtötohinassa tietenkin unohtanut ne.

No koirat nopee takas autoon ja matka kohti kotia. Aika nopee tajusin, etten millään enää kerkee hakee niitä. Melkein heti perään tajusin, että mullahan on vielä sunnuntain näyttelyn jäljiltä Pandan rokkarit ja rekkarit treenirepussa mukana. Eikun auton nokka takasin kohti Tattarisuota.

Ilmotin Pandan sitten tosimöllien kisaan mukaan. Rata oli tosi helppo. Siinä oli vain hyppyjä ja 2 putkea. Yhessä kohassa tehtiin kiemura, mutta muuten esteet olivat aika suorassa linjassa. Tää oli kyllä mulle tosi hyvää harjottelua, että miten näissä tilanteissa toimitaan. Olin aika pihalla, että koska saa lähteä, ja minne se koiran hihna meni ja mitähän kaikkea. Pandallekin tällänen pienimuotoinen epävirallinen kisatilanne oli varmasti hyväksi. 

Itse suoritushan ei sitten mennyt nappiin :D Panda päätti kiertää heti ekan esteen ja kipittää suoraan mun luokse. Sitten pieni iloinen rallikohtaus keskellä rataa, jonka jälkeen se viimein suostuis hyppäämään sen ekan hypyn. Heti perään se kieltäytyi menemästä putkeen, vein sen takasin putkeen suulle ja sitten se sujahtikin sinne. Sitten rupeskin menemään esteitä vauhdilla, radan ainoa kiemurakin meni hienosti. Loppumatkasta Panda kiersi vielä yhden hypyn ja kun olin viemässä sitä takasin sen hypyn taakse, niin neiti päätti pompata esteen vielä väärään suuntaan :D Aika paljon vierheitä saatiin siis aikaseksi pienellä radalla. No ainakin vauhti oli kunnossa ja meno iloista. Mikä minusta on tärkeintä tässä vaiheessa, kun ollaan vasta keväästä asti treenattu. Palkintojen jakoa ei jääty turhaan oottelee :D Vähän harmitti, kun ei otettu kahta starttia radalla. Tää ainokainen kun meni alkusähläämisen takia aika plörinäksi.

Tänään sitten oltiinkin usemman kuukauden tauon jälkeen japsilenkkeilemässä. Paikalle tuli meidän lisäksi, Tiia Lunan ja Ellan kanssa, Virpi Milon ja Minjan kanssa, sekä Suvi, Antti, Milo ja Juku-samojedi. Annan tällä kertaa kuvien puhua puolestaan:
Vettä hauvoille
Viikissä oltiin landella keskellä stadia
Panda, Luna, Ella, Luna, Milo, Juku, Minja ja Milo
Ihanat pennut: Ella 12vk ja Juku 10vk
Kaimat Luna&Luna

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Näyttelyviikonloppu

Lauantaina oli vuorossa Hämeelinnan koiranäyttely. Pääsin aamulla moikkaamaan ekaa kertaa pikkuista Ella-japsia, samalla kuin hain Tiian ja Lunan meidän kyytiin. Ella oli tosi suloinen ja ihana pentu. Harmi, etten tajunnu ottaa kuvaa siitä. No ensi kerralla pitää muistaa :)

Suunnistuksen kanssa oli tällä kertaa pieniä vaikeuksia, mutta onneksi selvittiin perille asti. Päivä oli sateinen ja saimmekin heti pystyttää teltan. Teltta koitui kyllä taas pelastukseksi, ja meidän koirien lisäksi sinne majoittui myös Eddie, Timi ja Timin sisko Tiuku.

Meidän tutuista oli ekana vuorossa Timi ja Eddie avoimessa luokassa. Tuomari tykkäsi molemmista ukoista ja antoi kummallakin ERI:n. Kilpailuluokassa Timi nousi kuitenkin ykköseksi ja sai vielä SA:n. Tässä vaiheessa ruvettiin jo kovasti onnittelemaan Neaa sertistä. Nealla tosin taisi mennä hetki tajuta, että se serti tulee nyt ihan varmasti Timille :) PU-kehässä tuomari laittoi valiot ekoille sijoille ja Timin heti niiden perään. Olin kyllä itsekin ihan liikuttunut, kun Nealla ojennettiin se hieno sinivalkoinen ruusuke. Onnea vielä, te ootte sen kyllä ansainnneet :)

Avoimissa nartuissa Tiian Lunalla meni muuten hyvin, mutta etuliikkeiden kanssa oli taas pienoisia ongelmia. Tästä syystä arvosana tippui EH:ksi. Luna kuitenkin tsemppasi ittensi vielä kakkoseksi kilpailuluokassa. Sitten olikin jo meidän Lunan vuoro mennä kehään. Mä jännitin hirveesti, että miten se käyttäytyy pöydällä. Onneksi kaikki meni loistavasti. Luna on täysin oma, rento itsensä. Myös liikkeet olivat parantuneet. En huomannut, että se olisi peitsannut yhtään <3 Hieronnasta on ollut selvästi apua. Luna myös yllätti monet ja voitti vielä valioluokan. PN-kehässä sijotuttiin hienosti kolmanneksi. Tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin lähteä, koska SA:sta jaettiin pienet pinkit ruusukkeet palkinnoksi.
©Nea Neva
©Nea Neva
Nice feminine head with excellent expression. Correct propartions. Deep and wide chest. Good angulated frontlegs but backlegs turn a bit out.
Kivan arvostelunkin tuore muotovalio nappasi. Toi viiminen lause oli ihan uutta tietoja, mutta kun näin Lunasta kuvia näyttelyssä, niin sojotti sen jalat jossain kohdissa vähän hassusti ulospäin :D Pitää kiinnittää huomiota enemmän sen seisomisasentoon.

Luna ei mennytkään sitten kehän jälkeen JH-kisaan lainaan. Se sai jonkun draamaqueen-kohtauksen, eikä suostunut esiintymään Vilman kanssa. Nyt en uskalla taas vuosiin luvata sitä kenellekään lainaan :D Pöljä mammantyttö. No, ainakin päästiin sitten lähtemään suoraan kotiin. Loppuilta olikin tosi kiireinen ja mulle tuli kova kiire, että sain laitettua Pandan näyttelykuntoon.

Sunnuntaina oli siis nuoremman neidin vuoro lähtee näyttelyyn. Tää olikin vähän niinkuin "kotinäyttely". Matkaa kertyi vain 15 minuutin verran. Oltiin jo ajoissa paikalla ja kerkesin kovasti jutella ihmisille ja seurailla kehän kulkua. Panda oli muuten aika nätisti, mutta välillä piti haukkua jollekin inhottaville koirille. Lisäksi se karkasi kerran uuden Hämeenlinnasta ostetun kevythäkin kattoluukusta ja yritti juosta eurasier-kehään. Onneksi se tuli kuitenkin heti takaisin, kun kutsuin sitä.
Panda suunnittelee pakomatkaa
Japseilla meni mukavasti kehässä. Ainakin siihen asti, että oli meidän riiviön vuoro. Se päätti, että tänään ei esiinnytä, vaan aiheutetaan omistajalle kurjuutta haistelemalla nurmikkoa keskellä kehää. Sitten kun sain sen liikkeelle, se kulki nenä maassa, kuin parempikin vainukoira. Tuomari sanoi, että Panda on hieno koira, mutta se antoi itsestään ryhdittömän ja pitkulaisen kuvan, koska ei esiintynyt kunnolla. Tuomari sanoi, että se tulee kyllä pärjäämään, kunhan se vaan malttaa keskittyä pikkusen enemmän.

Miellyttävä narttu, jolla saisi olla parempi ryhti. Hieman kapeat leuat. Pigmentti saisi olla vahvempi. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen etuosa ja runko. Lanne saisi olla lyhyempi. Hyvä häntä ja takaosa. Liikkuu ajoittain hyvin, mutta tänään ei tahdo malttaa.
kaksikko testaa uutta boksia
Nyt vähän harmittaa, että en kerkee varmaan viedä Pandaa enää mihkään näyttelyyn ennen sen karvanlähtöä, jonka pitäs tulla jo elokuussa. Ehkä sitten loppusyksystä/talvesta taas.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Koirien juhannus


 Tiistaina käytiin ennen agilityä Lunan kanssa kolmannen kerran eläinlääkärissä. Lunalta otettiin siis vielä verikoe, jotta pystyttiin varmistumaan onko maksan tulehdusarvot palanneet normaaliksi. Onneksi tällä kertaa ne näyttivät jo täysin normaaleilta :) Olin kyllä tosi helpottunut. Luna oli tosi nätisti eläinlääkärissä ja antoi hoitajan ottaa verinäytteen räpäyttämättä silmääkään. Luna sai hoitajalta ja lääkäriltä kehuja ja pusuttelikin lääkäriä sitten vielä kiitokseksi. Eläinlääkärikammokin on näköjään täysin kadonnut. Ruvetaankin käymään nyt muutenkin tässä paikkakuntamme toisessa eläinlääkärissä. Palvelu oli tosi hyvää ja asiallista. Luna sai heti tarvitsemansa hoidon, mikä oli varmasti suuri syy siihen, että tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä koko episodista.

Terveen koiran kanssa olikin sitten mukava lähteä myöhään tostai-iltana juhannuksen viettoon. Tällä kertaa juhannusta vietettiin kaverin mökillä Juvalla. Viime juhannuksena laitettiin koirat hoitoon, koska Panda oli silloin vielä aikamoinen riiviö. Sitä edellisenä juhannuksena taas Luna oli meidän mukana mökkeilemässä, mutta pikku-Panda oli vielä kasvattajan luona Valkeakoskella :) Nyt kuitenkin tuntui, että molemmat koirat ovat jo sen verran aikuisia, että osaavat käyttäytyä isommassakin mökkiporukassa.
Leevi
Leevi
Nefi
Perille kun päästiin niin Luna juoksi innoissaan pitkin pihaa moikkaamassa kaikkia. Se rakastaa ihmisiä, uimista, vapaana juoksentelua ja saunomista, joten se on aivan onnessaan aina päästessään mökille. Panda taas sai pienen sätkyn, kun paikalla oli ihan kummallista väkeä ja vielä kaksi mustaa kammottavaa koiraa. Oikeesti Leevi (12-vuotias jackrusseli-labbis-mix ja Nefi (labbis) ovat varsin rauhallisia kavereita ja oikein hyvää harjotusta Pandalle vähän isommista koirista (mitä se nyt tuntuu pelkäävän vieläkin kovasti). Ensimmäinen ilta Pandalle menikin haukkuessa koirille ja oudoille ihmisille. Vähän väliä se juoksi myös omaan koppaansa turvaan. Jätettiin koppa sille näkyville, että se sai mennä sinne aina, kun sitä rupesi liikaa jännittämään.

Seuraavana päivänä Panda alkoi jo pikkuhiljaa tottumaan ihmisiin ja muihin koiriin. Koirat olivat sille ihan ok, niin kauan, kun jättivät sen omiin oloihinsa. Leevi olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta, mutta Panda ei oikein innostunut. Luna taas suhtautui mustiin kavereihin väliinpitämättömästi (samoin kuin ne Lunaan). Ihmisistä Panda valitsi ne tutuimmat ja haki sitten niiltä/meiltä huomiota. Uusia ihmisiä se ei oikein hyväksynyt ja kipitti mielummin omiin oloihinsa, kun tuli tekemään lähempää tuttavuutta. Se on nyt viime aikoina ollut tosi arka uusia ihmisiä kohtaan. Toivon kovasti, että tää on vaan joku vaihe, ja menee ohi ajan kanssa.

Luna taas pääsi nauttimaan täysin siemauksin mökkeilyn ihanuudesta. Se vaati päästi mukaan saunomaan (uikutti oven takana niin kauan, kunnes ihmiset heltyivät ottamaan sen mukaan) ja saunan jälkeen piti tietenkin  hyppää muiden mukana lampeen uimaan. Luna muuten oppi tällä reissulla tuon laiturilta hyppäämisen taidon! On se vaan taitava koira :D Lisäksi Luna kiersi ihmisen luota toisella ja kellahteli mahalleen nurmikolle rapsutuksien toivossa. Luna taisi saada aika monta uutta ystävää. Ainiin, neiti oli myös aivan innoissaan kalastamisesta, uistimelle piti äristä, että lennä jo sinne järveen ja sitten kun se lensi, koira hypähteli aivan innoissaan laiturilla. Pikkasen rupes vaan jännittää, kun Mikko sai melkein hauen nostettua laiturille :D Hauki pääsi sitten kuitenkin irti koukusta ja hyppäsi takaisin lampeen.

Liiveistä oli helppo nostaa koira takasin laiturille
Kotiin piti lähteä aivan liian pian :( Panda tais olla ainoa, joka oli pikkasen innoissaan kotiin lähdöstä. Se oli jo aiemmin pariin kertaan livahtanut autoon istumaan sen näkösenä, että joko lähettäis. Ehkä ensi kerralla se olisi jo pikkasen rennompi. Tää oli kuitenkin vasta toka mökkireissu sille. Meillä on tarkotus lähtee kesälomalla vuokramökille Mikon ja koirien kanssa, jos vaan löydetään sopiva.

Tänä viikonloppuna onkin sitten vuorossa näyttelyitä kuukauden tauon jälkeen. Luna aloittaa lauantaina Hämeenlinnasta ja Panda jatkaa sunnuntaina Tuusulassa. Molemmilla neideille on luvassa luokan vaihto. Luna siis pääsee korkkaamaan valiot ja Panda taas siirtyy avoimeen luokkaan. Pidetään peukkuja, että tuomarit tykkäisivät meidän neideistä. Lupasin muuten Lunan myös JH-kehään lainaa. Se ei oo koskaan esiintynyt oikein muiden kanssa, niin pikkasen minua pelottaa, että se keksii alkaa temppuilemaan siellä. Toivotaan, että ei.

Minun oli tarkotus ilmottaa koirat myös Porin KV-näyttelyyn ja käydä samalla kattomassa Lunan mahdollista tulevaa sulhoa, mutta rahatilanne näytti sen verran huonolta, että joudun jättämään Porin reissun kuitenkin elokuun ryhmänäyttelyyn. Heinäkuu pidetään siis taukoa näyttelyiden osalta. Myös agility on tauolla elokuun vaihteeseen asti.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Panda 2vee

Posket lommollaan pitää ahmia
Välillä vähän iloisempia kuulumisia. Meidän pikkuriiviö täyttää siis tänään 2 vuotta. Käytöskin alkaa nykyään olla jo melkein aikuiselle koiralle sopivaa, eli ikäkin alkaa näkyä neidin touhuissa jo. Synttäripäivään kuului agilitytreenit ja tietenkin kakun syöntiä. Kakku oli tällä kertaa lihamakaronilaatikko. En uskaltanut ostaa maksalaatikkoa, koska siinä oli rusinoita (enkä oo ihan varma, että saako koirat syyä rusinoita).


Mitään lahjoja ei tullut hommattua Pandalle. Lunasta on ollut niin kova huoli, että meinas unohtua koko synttärit. Noilla kyllä muutenkin on niin hirvee kasa leluja, että yritän olla ostamatta enempää. Tosi vähän ne niillä muutenkaan leikkii. Ruokaa ne kuitenkin arvostaa enemmän kuin leluja.

Lunan vointi on ollut tänään ihan hyvä. On se minusta vielä kyllä rauhallisempi kuin normaalisti. Oli kauheen surullista jättää se tänään kotiin, kun lähdettiin treeneihin. Se oli ihan varma, että pääsisi mukaan. Siellä se sitten olkkarin ikkunassa tuijotti, kun käveltiin Pandan kanssa autolle.

Iltalenkillä käytiin Ollilanlammella kattomassa sorsia. Luna kahlaili lammessa pikkasen. En viittinyt heittää sille keppejä, ettei se rasita itteään liikaa. Nappasin samalla Pandasta synttäriposeerauskuvia. Niistä tuli tollasia tosi epämuodollisia :D Mutta samapa se.
Panda 2-vee
Toipilas-Luna vilvoittelee
Ainii, Mikko oli nähnyt aamulenkillä käärmeen! Nyt niitäkin saa pelätä. Äsken lenkillä Panda huomas jonkun rapistelemassa mustikkapensaassa ja kerkesin jo säikähtää, että nyt sieltä hyökkää kyy. Onneksi se olikin voin pieni päästäinen. Päästäinen pääsi karkuun hurjaa saalistajaa, vaikka Panda sitä koittikin kovasti napata.
Piti maistaa, että joko ne mustikat on kypsiä