Maaliskuun japsilenkki

Meillä alkoi isännän kanssa launtaina talviloma. Loman alkamisen kunniaksi lähettiin Pandan kanssa heti aamusta Espooseen mätsäriin treenaamaan tulevia näyttelyitä varten. Panda räksytti kaikille lähellä oleville isoille koirille, kun ootettiin omaa vuoroa. Kehässä se ei myöskään malttanut keskittyä. Sinkoili hihnassa ja ei meinannut seisoa kunnolla paikoillaan. En tosin yhtään ihmettele, se kun on ollut puoli vuotta sitten viimeksi kehässä. Treeniä selvästi tarvitaan, joten onneksi lähdettiin tonne. Mätsäri oli muuten ihan mukana. Koiria ei otettu liikaa mukaan ja kehät kulkivat nopeasti eteenpäin. Tuomari toivoi Pandalle lisää malttia esiintymiseen. En voisi olla enempää samoille linjoilla. Toivottavasti keretään vielä pariin muuhunkin mätsäriin ennen Vaasan näyttelyä. Lisäksi treenaillaan varmaan tossa omalla pihalla naapureiden iloksi :D

Kida ja Lunan ja Ronjan peput

Tänään sitten oli siis vuorossa maaliskuun japsilenkki. Lenkkeiltiin ekaa kertaa Nurmijärvellä, Elinan kotikulmilla. Meitä oli tällä kertaa varsinainen "akkalauma" paikalla. Meiän tyttöjen lisäksi mukana olivat tietysti Elinan Ronja ja Viivi, sekä pitkästä aikaan Pandan sisko Kida.

Ronja & Viivi

Luna ja Ronja löysivät heti yhteisen sävelen ja köpöttivät koko matkan jonossa peräkkäin, kuin paita ja peppu. Elina vitsailikin, että Ronja on löytänyt kauan kadoksissa olleen siskonsa. Myöhemmin sitten selvisikin, että Luna ja Ronja ovat oikeasti siskoksia. Tai siskopuolia. Otto (Donorei Fryon) on myös Ronjan isä. Ei ihmekään, että yhdenkaltaisuus oli niin suuri (niin ulkoisesti kuin luonteeltakin).

Ronja & Luna

Panda käyttäytyi pikkasen rennommin kuin viime japsilenkillä. Sen piti kuitenkin vähän väliä yrittää haastaa Kidaa painimaan sen kanssa. Vanhemmat nartut se onneksi jätti aika hyvin rauhaan. Loppulenkistä Kidakin sai olla jo melko rauhassa Pandan ärinöiltä. Olisin halunnut siskoksista kuvan yhdessä, mutta ei noi pysyny hetkeäkään vierekkäin, niin että ois saanu hyviä kuvia. Yksi kuitenkin löytyi kamerasta.

Siskokset Panda ja Kida

Lenkki oli tosi mukava. Käveltiin metsäpolkuja ja aurinko paistoi. Mielellään lähdetään toisenkin kerran Nurmijärvelle :) Pääsiäiseksi meillä on suunniteilla jo seuraava lenkki. Paikkaa tosin ei olla päätetty.

Luna ylväänä

Panda, Ronja pylly ja the mänty

Ihana Ronja ja taas se hemmetin mänty :D

Kasvattajan peruskurssi

Viime viikonlopun vietin siis Helsingin Vuosaaressa, kokoushotelli Rantapuistossa, jossa järjestettiin Helsingin kennelpiirin kasvattajan peruskurssi. Minun lisäksi paikalla oli myös noin 130 muuta kurssilaista. Aikas paljon siis.

Lauantai aamuna kuulimme eläinlääkäri Nina Mennan luennon, joka käsitteli mm. terveyden huomioimista jalostusvalinnoissa, astutusta, synnytystä ja pentujen hoitoa. Iltapäivällä taas oli ensin tunnin luento pennun ja emän ruokinnasta, jota seurasi vielä aluekouluttajan parin tunnin esitelmä kennelliiton säännöistä, . lomakkeista ja muusta ei-niin-mielenkiintoisesta :D

Sunnuntai taas alkoi Kirsi Sainion luennolla koiranjalostuksesta ja rakenteesta. Tämä oli ehdottamasti oma suosikkiluentoni. Esityksestä välittyi aito välitys koiria kohtaan. Iltapäivällä kävimme läpi vielä koiran kauppaa ja sijoitusta. Lopuksi oli vuorossa loppukoe. Mua aina jännittää kamalasti kaikki koetilanteet. Tää ei ollut poikkeus. Koe tuntui aluksi vaikeammalta, kuin mitä odotin. Lopulta kun mietin kysymyksiä vielä ihan ajatuksen kanssa, niin vain 1 oli semmoinen, minkä vastauksesta mulla ei ollut mitään hajua :D Se meni sitten arvaukseksi (ja väärinhän se meni...).

Meidän piti saada kokeet takasin heti, mutta eipäs saatukaan, kun kennelliitto oli ilmeisesti toimittanut väärät vastaussapluunat. Vähän harmitti sitten ajaa kotiin epätiedon vallassa. Seuraava uusintamahdollisuus olisi ollut vasta syksyllä. Onneksi kuitenkin kurssin fb-ryhmässä kerrottiin, että KAIKKI, jotka palauttivat kokeen olivat päässeet sen läpi! Tälläistä ei kuulemma ole ennen käynyt. Koe taisi olla sitten melko helppo kuitenkin :D Tai sitten olimme vain niin erinomainen kurssilaisia ;) Lopullista pistemäärää en siis vieläkään tiedä, mutta väliäkö sillä. Yksi askel koiraharrastuksen parissa taas otettu eteenpäin. Ehkä jatkokurssille sitten syksyllä?

Parin viikon päästä pitäisi tulla todistus postissa, ja sitten voisi laittaa kennelnimihakemusta eteenpäin. Tosin vielä kun ensin saisi päätettyä sen nimen :D Mulla on jotain vaihtoehtoa pyörinyt mielessä, mutta mikään ei ole vielä erottunut ylitse muiden joukosta. Eli katotaan nyt, että miten sen kanssa sitten teen. Ajattelin joka tapauksessa hakea sen nimen, tuli niitä pentuja sitten tai ei. Sehän on voimassa kuitenkin loppuiän.

Nyt pitäs alkaa varmaan pikkuhiljaa Pandan kanssa treenaamaan tulevaa Vaasan näyttelyä varten. Panda kun on ollut viimeiksi kehässä lokakuussa, eli tässä on ollut puolen vuoden tauko. Jotain mätsäreitä, jos sattuisi nyt olemaan niin olisi kyllä tosi hyvä :)

Meidän ihanat harrastuskoirat

-Luvassa pitkä analyysi Lunan ja Pandan harrastuksiin, varokaa vaan!-

Luin joskus syksyllä 2011 ilmottoittaessani Lunaa agilityn alkeiskurssille Koirakeitaan sivuilta, että "agility on laji, joka saattaa viedä mukanaan". Onkohan tässä nyt käynyt niin? Tuntuu, että joka tunnin jälkeen on enemmän innoissaan lajista.  Vaikka koirat tietenkin on koiria ja välillä otetaan takapakkia ja välillä on niitä päiviä, kun mikään ei toimi, niin pääsääntöisesti on toi vaan niin kiva!

En oo oikeestaan ikinä tykännyt mistään harrastuksista tai liikunnasta ylipäänsä. Koirien kanssa oon viimein löytänyt ne omat jutut, joista tykkään. Näyttelyissä on hauska käydä ja nälkä kasvaa syödessä. Alunperin oli tarkotus käydä Lunan kanssa pari kertaa vuodessa näyttelyissä. Nyt mulla on kaksi koiraa, joiden kanssa kiertää näyttelyitä. Luna kävi viime vuonna viidessä näyttelyssä. Panda kävi kolmessa pentuluokassa ja sen lisäksi vielä myös viidessä virallisessa. Mätsäreissä tuli käytyä muistaakseni 4 kertaa. Eli on siinä tultu pyörittyä koiran kanssa kehässä ympyrää.

Tän vuoden aikana ois tarkotus saada Lunasta Suomen muotovalio. Saattaa tosin olla, että jos mun suunnitelmat Lunan astuttamisesta onnistuu, näyttelyiden kiertäminen jää vähemmälle tämän vuoden osalta. Oon nyt kuitenkin laskeskellut, että Luna pääsisi ainakin vielä Tampereen KV:hen toukokuun alussa. Sitä ennen taas en uskalla ilmottaa sitä mihinkään karvanähdön takia. Se ei siis ole vielä alkanut, mutta alkaa minä hetkenä hyvänsä ja siitä "toipumiseen" menee yleensä n.2kk. Eli toivottavasti se alkaa mah. pian niin päästään kasvattamaan uutta turkkia jo Tamperetta varten!

Kuva; Tiina Koivunen

Näyttelyissä Lunaa osaa esiintyä jo erittäin tottuneesti ja itsevarmasti, mutta kahdessa viime näyttelyssä liikkeet ovat olleet meiän heikoin kohta. Nyt oon alkanut lenkilläkin puuttumaan sen askellukseen. Aina kun se alkaa peitsaa, pysähdytään ja koitetaan uudestaan sovittaa askelia menemään "oikein". Musta tuntuu, että parannusta alkaa jo näkyä hieman :) Lisäksi oon varaamassa Lunalle hierojalle aikaa. Kuitenkin agilityä kun nyt harrastetaan säännöllisesti, niin sehän olisi hyvä käydä myös hierojalla silloin tällöin.

Pandan kohdalla toivon, että tää ois se näyttelyvuosi, jolloin meidän neiti saisi loistaa edes hieman. Tavoitteena näin ensi alkuun ensimmäinen SA. Minusta Pandasta on kasvanut kaunis nuori narttu. Voisin listaa tähän sen ulkonäölliset plussat ja miinukset omasta mielestä:

11kk

miinukset: hieman liian lyhyt turkki, vaalea kirsupigmentti, hännän alla hieman keksinväriä, hieman isot korvat

plussat: hyvä koko, oikealaatuinen turkki, hyvät mittasuhteet, kaunis pää, oikea-asentoiset korvat, kauniit tummat silmät, hyvä ryhti, liikkuu (jos malttaa) hyvin, pitkä ja tuuhea häntä, hyvä hännänkiinnitys, hyvät kulmaukset takana ja riittävät edessäkin, kauniit tassut,

Heh, se on tietenkin aina vaikea nähdä omaa koiraa puolueettomasta näkökulmasta, joten noita plussia oli paljon helpompi keksiä, kuin miinuksia :D Ja miinus-lista jäikin melko lyhyeksi. Omasta mielestähän sitä paitsi japsin ei edes tarvitse olla mikään karvahirviö. Pääasia, että turkki on oikealaatuinen ja rodunomaisen näkönen. Eli ei se määrä vaan laatu ;) Varsinkin nartuilla. Uroksilla sitä voluumia pitää turkissa olla kuitenkin hieman enemmän, mutta rajansa kaikella siinäkin.

Jos palataan vielä agilityasioihin, niin olen nyt päätynyt seuraavaan ratkaisuun koirien treenauksen suhteen. Otin meidän tiistai-tunnin lisäksi meille vielä keskiviikon aamutunnin. Näillä tunneille pääsemme luultavasti n. joka toinen kerta mukaan. Eli yhteensä agilitytunteja meille tulee n.6kpl/kk, joten molemmat koirat saavat treenata 3 kertaa kuussa. Minusta se on tällä hetkellä ihan sopiva määrä.

Tänään aloitimme kotiagilitykauden. Tallasin lumeen meidän talon viereen alueen treenaamista varten. Sitten vedin Lunan kanssa keppitreenit ja otin renkaankin mukaan antamaan vähän vauhtia treeneihin. Pandan kanssa harjoteltiin myös keppejä, rengasta ja sitten myös hieman putkea. Ihana nähdä neiti niin innoissaan treenaamassa. Se oikein hyppi innosta. Ei olisi halunnut millään takaisin kotiin :D

Pandan viimeinen alkeiskurssin kerta meni muuten yhtä loistavasti, kuin kolme edellistäkin. Uusina esteinä olivat okseri ja pussi. Uudet esteet eivät tuottaneet vaikeuksia. Tosin pussia tehtiin vielä pussin suu täysin avoinna, eli vaikeaksihan se menee vasta, kun pää on kiinni. Teimme myös kolmen esteen sarjan. Siinä oli hyppyeste, putki ja toinen hyppyeste suorassa linjassa. Panda onnistui hienosti ekalla "radallansa". Oikestaan koko meidän alkeiskurssin ryhmä oli ihan huippu. Kaikki koirat ja omistajat paransivat koko ajan ja kaikki kehittyivät hurjasti tuon alkeiskurssin aikana :) Meillä oli kivaa treeneissä ja kaikille jäi varmasti hyvä kuva lajista. Kiitos Leilalle kivasta kurssista vielä!

Panda "valmistui" siis alkeiskurssilta tiistai-iltana ja heti seuraavana aamuna päästiinkin jo jatkuvan ryhmän treeneihin. Treeneissä oli aiheena sylkkärit (eli sylikäännökset, EI sylitanssit niinkuin Leila sanoi :D) ja jaakotus. Luna veti saman treenin tiistain ryhmässä, joten itselle asiahan oli keskiviikkoaamuna tuttu. Ajattelin että meidän agilityn keltanokalle treenit olisivat aivan liian edistyneet ja, että saisimme tyyliin hyppiä puomeja jossain nurkassa, kun muut treenaa. Eikä mitä! Pandahan veti kaikki samat harjoitukset, kuin muutkin paljon pidempään treenanneet koirat! Radalla tosiaan piti tehdä vielä näitä ohjauskuvioita ja Pandaa autettiin tietenkin vielä muutamassa kohdassa namilautasen avalla irtoamaan eteenpäin (eihän sillä ole sellaisesta vielä mitään kokemusta). Mutta koko 16-esteen rata suoritettiin alusta loppuun. On se vaan niin hieno <3 Meidän koulutaja Miiakin kehui, että Panda vaikuttaa todella lupaavalta agilitykoiralta.

Ei harrastusasioista sitten tällä kertaa enempää. Ensi viikonloppuna kasvattajan peruskurssi, jota olen odottanut jo innolla. Kuhan vaan kurssimateriaali tulisi, niin pääsisi jo opiskelemaan :)

Helmikuun japsilenkki

Japsin peppuja

Tänään päästiin pitkästä aikaan japsilenkille. Sää suosi meitä lenkkeilijöitä ja saimme viettää mukavan iltapäivän aurinkoisessa koirametsässä. Mukaan oli meidän tyttöjen lisäksi lähteneet vanhat tutut lenkkikaverit: Eddie, Martti ja Luna. Lisäksi saimme seuraamme myös aivan uuden japsin: Yuki tuli emäntänsä kanssa lenkille Espoosta.

Yuki ja Leenan jalat

Tällä kertaa pojat päättivät hieman pistää painiksi keskenään. Muutama rähinä jouduttiin keskeyttämään. Tytöistä puolestaan molemmat Lunat käyttäytyivät nätisti, mutta Panda otti taas tehtäväkseen kiusata Vantaan Lunaa :( Jouduttiin pistämään se remmiin muutaman kerran, kun ei tuntunut menevät perille. Onneksi loppulenkistä Pandakin päätti rauhottua ja jättää Lunan rauhaan. Poikien kanssa se onneksi osasi leikkiä nätimmin. Meidän Luna taas oli tänään huippusosiaalinen ja leikki paljon eri japsien kanssa. Kaikki omistajat piti myös pussailla ja halailla läpi. Muutama isompi koirakin tuli vastaan ja annoin Lunan olla ohitukset vapaana. Tosi hienosti se osasi ohittaa vapaanakin.

Uus tulokas Yukikin, joka ei oikein muista japseista lämmennyt, antoi kuitenkin lenkin loppupuolella tyttöjen jo tulla hieman haistelemaan :)

Toivottavasti maaliskuussa päästään taas lenkkeilemään isolla porukalla. Laitan vielä mooooonta kuvaa lenkistä:

Eddie

Panda ja Mikon jalat

Panda ja Martti leikkii

Vantaan Luna

Martti

Tiina, Luna ja Eddie

Meidän hirmuiset japsineidit (ja ne leikkii, vaikkei siltä näytä :D )

Eddie asennossa

Luna Anitan sylissä (Martti on mustis)

Koko lössi

Marsujuttuja (+Pandan kolmas agilitytunti)

Kirppu

Donny

En ookaan vielä aikasemmin kirjottanut tähän blogiin meidän marsuista. Mulla on pitkä historia jyrsijöiden parissa. Ennen marsuja meillä oli lapsena mm. kani ja hiiriä. Ensimmäisen marsuni sain viimein ollessani 10-vuotias. Marsuja on kaiken kaikkiaan ollut 8kpl. Niistä kaksi urosta on vielä kotona: Donny (6vee) ja Kirppu (4vee). Nämä pojat ovat sellaisia ihan tavallisia risteytysmarsuja. Minulla on ollut myös kaksi peruaania ja yksi black tan-rotuinen marsu. Eka marsuni oli perunaani "Matti" (Lycke bo Adiemus), joka oli ensimmäisen omistajansa kanssa kiertänyt näyttelyitä saaden mm. 2 sertiä. Itse jatkoin sen kanssa näyttelyharrastusta. Myös myöhemmin tulleet risteytysmarsut kiersivät ahkerasti pet-luokissa (vähän sama asia kuin koirien match show:t). Nämä nykyiset marsut ovat kuitenkin olleet koko elämänsä ihan vaan kotimarsuina.

Kun meille päätettiin ottaa muutama vuosi sitten koira, esimmäinen asia, mitä piti miettiä oli se, että koira tulisi hyvin marsujen kanssa toimeen. Mitään metsästysviettistä rotua ei siis voitu harkita. No japaninpystykorvassa kohtasi kaikki, mitä etsimme koiralta, myös tässä marsu-asiassa.

Pikku-Luna marsuna (heinä roikkuu suusta)

Ryhmäkuva 2010. Jaajo (vas) on muuttanut mun serkun luokse Kouvolaan.

Ensimmäisen vuoden, kun Luna oli meillä sille tuntui olevan aika paljon seuraa marsuista. Hauskinta oli popsia marsujen häkistä ulos heittelemiä papanoita. Myöhemmin, kun Panda tuli, marsut ovat jääneet ehkä koirien huomiolta hieman taka-alalle. Marsujen häkki on meillä kuitenkin keittiön lattialla ja emme pidä siinä mitään kantta päällä. Näin ollen marsut ja koirat saavat kommunikoida keskenään näin halutessaan. Koirat kunnioittavat marsujen omaa rauhaa, eivätkä häiriköi niitä, tai pyri menemään niiden häkkiin millään lailla. Marsut ovat kuitenkin olleet ensin ja koirat tuntuvat ymmärtävän sen. Joskus Luna tosin saattaa uikutella marsujen häkin vierellä, jos marsut saa kurkkua, mutta se ei :D Kurkku on Lunan suurta herkkua.

Ryhmäkuva 2011

Marsuilla oli tänään kynsienleikkauspäivä ja innostuin samalla kuvailemaan koiria ja marsuja yhdessä. Panda oli selvästi innokkaampi marsujen kaveri tänään, joten se onkin näissä kaikissa kuvissa. Lunalle marsut taitaa alkaa olemaan jo aika itsestäänselvyys.

Lopuksi kerron vielä eilisestä Pandan kolmannesta agilitytunnista. Meillä oli tällä kertaa 4 estettä. Panda oli hieman levottomampi, mitä aiemmilla kerroilla. Saattoi johtua siitä, että se oli niin kamalan innoissaan ja tiesi jo valmiiksi, että mitä siellä koirakoululla oikein puuhaillaan. No esteet vielä lyhyesti:

Pöytä: Tää nyt oli ihan helppo este. Panda tykkäs tästä jostain syystä kovasti. Se hyppäs sinne päälle aina, kun käveltiin ohi. Tosin sitten opeteltiin, että esteille ei saa mennä ilman erillistä käskyä.

Muuri: Muuri meni samanlailla kuin hyppykin, liitäen yli.

Kepit: Aattelin, että jos jollain esteellä tulee ongelmia, niin se on tää. Ihan hyvin Panda kyllä lähti kiertämään keppejä. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan harjottelua näiden kanssa :)

Puomi: Neiti Pandiitto kipitti puominkin reippaasti päästä päähän. Vielä tarvitsee opetella malttia hieman, että saadaan loppuun kunnon kontaktit. Meidän valmentaja Leila sanoi, että tää koira ei pelkää mitään. No onhan sillä noita pelkoja oikeesti (esim. isot koirat), mutta onneksi tosiaan agilityesteet ei pelota sitä ollenkaan. (Pitää koputtaa puuta! Lunakin on ollut ihan sujut jo yhessä vaiheessa kaikkien esteiden kanssa, mutta tällä herkellä sillä on menossa jokin "kontaktiesteet on kamalia"-vaihe.)

Seuraava kerta onkin viimeinen alkeiskurssin kerta. Sen jälkeen Pandakin saa alkaa käymään jatkuvassa ryhmässä. Viimeiselle kerralle taisi jäädä vielä ainakin pussi (jännä nähä, että uskaltaako Panda mennä tästä, Luna ei vieläkään suostu menemään, jos pussi on kokonaan kiinni). Sitten varmaan kokeillaan muutaman esteen ratoja.

Pandan toka agilitytunti

Panda on ihan huippu! Hieno fiilis jäi tokasta alkeiskurssin kerrasta sen kanssa. Panda käyttäyty nätisti ja otti tosi hyvin taas kontaktia minuun koko treenien ajan. Tänään käytiin kolme estettä läpi:

Pituus: ei mitään ongelmia, koira oikein liisi esteen yli. Kokeiltiin kummaltakin puolelta, molemmat onnistui.

Rengas: ensin mentiin varovasti namin houkuttelemana läpi, ja kohta koiran pystykin jättää jo renkaan toiselle puolelle istumaa. "Rengas"-käskystä se tuli hienosti läpi. Ei tässäkään esteessä siis mitään ongelmia :)

Keinu: tää taitaa olla monelle koiralle se kamalin este. Panda käppäili keinun itsevarmasti läpi. Se ei tainnut edes huomata, että suoritti estette. Se on niin innoissaan tekemässä kaikkea, ettei kerkee epäröidä tai jännittää yhtään. Se ei edes malttanut syödä kaikkia nakkeja, jotka keinulle ripottelin. Kontaktit se onneksi malttoi tehdä hienosti loppuun.

Panda nättinä

Muut ryhmäläiset epäili, että ollaan harjoiteltu salaa, kun Panda osas kaiken niin hienosti :D Tietenkin se vaikuttaa, että ite tietää jo vähän, mitä tehdä. Koira kuitenkin tosiaan oli kuitenkin vasta tokalla agilitytunnillaan. Tää agility taitaa tehdä Pandalle tosi hyvää. Saa sen energian kanavoitua johonkin järkevään. Toivottavasti seuraavatkin treenikerrat menee yhtä hienosti!

Pandan eka agilitytunti

Tiistaina Panda aloitti agilityn alkeisryhmässä. Lunan oma agilitytunti oli ensin, ja tällä kertaa Luna oli myöhemmässä ryhmässä (,ettei meidän tarvinnut sitten odotella turhaan ennen Pandan treenejä.)

Lunalla meni eilen (uudesta ryhmästä huolimatta) tosi hienosti! Vauhti oli nopeaa ja koiralle ei iskenyt kertaakaan jumituskohtausta. Itsekin onnistuin ohjauskuvioissa melkoisen hyvin :) Alan pikkuhiljaa hahmottaa niitä jo muutenkin vähän paremmin.

Lähdin Lunan kanssa pikkuisen ennen treenien loppua pois, että kerkesin hoitaa Lunan loppuverryttelyt ja lämmitellä samalla Pandan ennen sen omaa näytönpaikkaa. Mua jännitti aika paljon, että miten nuori neiti suhtautuisi uuteen tilanteeseen. Ajattelin, että sitä joko jännittää kamalasti muut koirat ja uudet härpäkkeet, tai sitten sen aika kuluisi lähinnä muille haukkumiseen. Olin aliarvioinut Pandan pahasti. Panda otti tosi rauhallisesti. Se ei haukkunut paljoa, mistä olin tosi hämmästynyt. Välillä tuli pieni haukkukohtaus, mutta naksuttimen ja nakkien avulla haukkuminen pysyi todella hyvin kurissa (jopa paremmin, kuin Lunalla normitreeneissä, ja Luna on sentään käynyt jo kohta vuoden epäsäännöllisesti treenaamassa). Pandalla oli myös todella hyvä kontakti muhun. Se tuijotti pienillä mustilla silmillään mua ja nakkeja palvovasti :D Otin heti myös naksuttimen mukaan harjoituksiin ja ku odoteltiin omaa vuoroa, harjoiteltiin paikalla oloa ja luoksetuloa, jotka menivät tositosi hyvin!

Itse agilitystä vielä sen verran, että ensin tehtiin hyppyä, (jota ollaan kotona ihan pikkasen jo treenattu) ja se meni tosi hienosti. Panda sai kehuja sen hyppytekniikasta. Sitten tehtiin pikku-A-estettä ja Panda ylitti sen itsevarmasti. Tosin vauhtia piti hieman hillitä nakin kanssa, että neiti malttoi tehdä kontaktit vielä rauhassa. Lopuksi otettiin vielä putkea, joka pikkasen jännitti Pandaa. Suostui se kuitenkin nakkien voimalla muutaman kerran sujahtamaan putken läpi. Meillä on kotonakin putkia, mutta tämä putki oli tietenkin erilainen ja uudessa paikassa varmaan hiukan jännitti.

Eli kaiken kaikkiaan todella onnistunut päivä koirien kanssa :) Oon kyllä tosi ylpeä tosta meidän pikkuneidistä. Toivottavasti loputkin 3 kertaa alkeiskurssilla menee yhtä hienosti. Alkeiskurssin jälkeen (luultavasti) Luna ja Panda alkaa käymään vuorotellen tiistairyhmän treeneissä. Mun budjetti ei vaan kertakaikkiaan riitä treenaamaan molempien kanssa kerran viikossa :I Vaikka mieli kyllä tekisi.

Ainii, Pandalla alkoi myös karvanlähtö. Se oli nyt kerennyt just kasvattaa tosi nätin turkin. Toivotaan, että turkki ei tippuisi nyt niin totaalisesti pois, kuin viime syksynä. Jos se turkki kerkeisi nyt kasvaa jo kevään näyttelyitä varten takaisin :)

Kalju Panda viime syksynä.

Panda 19kk ilmettä

Talviturkki tammikuussa -13